Bloggaaminen

Blogit & kaupallisuus

joulukuu 5, 2018

 

 

Blogi on ollut pitkään aivan hiljaa – tästä heti alkuun pahoittelut. En osannut itsekään aavistaa edeltävää postausta tänne naputellessani, että bloggailulle olisi luvassa pidempi tauko mutta tiedättekö, joskus vaan… life happens. 

Toisaalta en ole ollut blogirintamalla oikeasti ihan täysin tekemättä mitään, vaikka siltä onkin ehkä näyttänyt ulospäin. Olen nimittäin suunnitellut uutta blogisivua, sellaista, joka tuntuisi enemmän omalta kuin tämä nykyinen. Sivustoa, johon toivoisin teidän kaikkien pian (uuden sivun auetessa) löytävän tienne. Blogia, joka olisi rohkeammin juuri sitä mitä toivoisin ja haaveilisin sen olevan.

Joten tällaista jännää uudistusta luvassa – pian!

Nyt haluaisin kuitenkin kirjoittaa tänne pari sanaa viime aikoina mielessäni pyörineestä asiasta; nimittäin siitä, millaista on (omasta mielestäni) olla bloggari nykypäivän blogimaailmassa.

Ensin hieman historian havinaa pohjustukseksi: olen kirjoittanut blogeja pitkään. Ensimmäinen blogitekeleeni näki päivänvalon varmasti jo reilusti kymmenen vuotta sitten ja sen jälkeen olen kirjoitellut niin omia blogejani kuin myös rustaillut vieraskynä-tekstejä muiden saiteille.

Vuosien ajan kirjoitin blogia niin, että sivuillani kävi  vainkourallinen ihmisiä viikossa ja ainoa kommentoija oli lähes poikkeuksetta äitini (kiitti äiskä!). Silti jatkoin. Ja syy tähän on itselleni ollut aina päivänselvä: halusin kirjoittaa.

Ja sama syy puskee minua eteenpäin tänäkin päivänä. Haluan kirjoittaa sekä jakaa fiiliksiä ja ajatuksia, ihastella kivoja juttuja ja elämää – ja onkin aivan mahtavaa tehdä se täällä, blogissa, teidän kanssanne.

Nyt tullaan kuitenkin siihen dilemmaan, joka on itseäni välillä vähän vaivannnut: kaupallisuuden ja oman tyylini yhdistäminen. Blogien kaupalliset kampanjathan ovat nykyään aivan normaalia toimintaa – ja miksipäs ei? Monien blogien lukijat luottavat ennemmin suosikkibloggaajansa ripsiväri-tuotesuosituksiin kuin vaikkapa lehtien kauneuspalstojen vinkkauksiin, ja tämähän on bloggareille suuri kunnianosoitus ja ilon aihe koko blogialalle.

Omalla kohdallani on tämä kaupallisuus kuitenkin vähän kaksiteräinen miekka -osastoa. Olen aina tehnyt blogia kirjoittamisen vuoksi, enkä näin ollen tosiaankaan bloggaamista aloittaessani ajatellut tekeväni hommaa edes osin kaupallisten yhteistöiden vuoksi – sillä eihän niitä edes silloin (vuonna nakki) ollut olemassa!

Kaupallisuus on hieman kinkkinen homma siksi, että mikäli haluan blogiin täysillä panostaa, vie siihen laitettu työ paljon aikaa muilta (palkallisilta) hommiltani. Eli näin ollen olisi toivottavaa, että saisin blogista jonkin verran tuloja – eli toisin sanoen: tekisin blogini sivuilla kaupallisia yhteistöitä. En kuitenkaan halua tupata blogin sivuja täyteen maksettuja yhteistöitä, sillä haluan sivuston olevan muutakin kuin tuotteiden tai palveluiden esittelyareena.

Samalla on kuitenkin myös ihanaa tuoda esiin tuotteita tai asioita, jotka ovat mielestäni aidosti mahtavia ja sellaisia joiden arvojen takana seison täysin. Tällaisena esimerkkinä toimii hyvin esimerkiksi tämänvuotinen Prisma, Vimma & Nokian Neulomo -yhteistyöni.

Kaiken tämän pohdinnan jälkeen onkin nyt (aika tylsästi) todettava, että aion jatkaa yhteistöiden suhteen samalla linjalla kuin ennenkin. Eli haluan jatkossa(kin) tehdä yhteistöitä vain sellaisten yritysten ja asioiden kanssa, jotka ovat aidosti sydäntäni lähellä.

 

Ja niin kai se on vähän kaikessa; find you way, find your people.

 

 

 

 

Kirjat

Viikon kirjavinkki: Steering by Starlight

lokakuu 25, 2018

 

Nyt seuraa tunnustus: yhdessä vaiheessa elämääni kävin läpi vaiheen, jossa luin paljon kirjoja, jotka voisi luokitella lokeroon self-help oppaat.

Hrrr, en tiedä miksi tuo self-help on mielestäni niin kauhea termi, mutta itselleni tuo nimi on aiheuttanut sen, etten ole juurikaan puhunut kaikista niistä (todella hyvistäkin) kirjoista, joita tuona ”sieluni etsimisen” -aikakautena elämässäni luin.

Onneksi nykyään en enää välitä siitä mikäli joku pitää kirjavalintojani outoina – joten nyt voinkin iloisesti todeta, että edelleen diggailen hyvistä elämäntaito-oppaista todella paljon. Kuten kaikkiin kirjakategorioihin, myös self-help teoksiin lukeutuu monia ns. ”höttö-opuksia”, jotka ainakin itselleni menevät ihan liian kauas kristallien analysoinnin ja enkelivoimien hehkutuksen puolelle.

Ne kirjat, jotka itseeni tekevät vaikutuksen ovat käytännönläheisiä, (joskus viiltävänkin) rehellisiä ja inspiroivia. Yksi tällainen teos on ensimmäinen lukemani ns. self-help kirja, Martha Beckin Steering by Starlight.

Elämässäni hieman eksyneenä parikymppisenä osuin Martha Beckin äänikirjan ääreen sattumalta. Sattumanvaraisuudesta huolimatta koin noiden iPodini kanssa vietettyjen Steering by Starlight – kuunteluhetkien aikana monia ahaa-elämyksiä. Kuten sanottu, olin tuona aikana reilusti nykyistä nuorempi, joten en enää tarkalleen muista kirjan sisältöjä tai suurimpia inspiraation hetkiäni sen äärellä – mutta muistan, että kirja toi aitoa lohtua ja turvaa epävarmaan olemiseeni.

Teosta kuvaillaan Beckin omilla sivuilla näin:

”Steering by Starlight offers readers a powerful set of new tools—fresh coping strategies based on cutting-edge research in psychiatry and neurology—that will help them overcome obstacles and set their lives on course. Dr. Beck’s trademark humor and empathy are at the heart of her gift for helping people who feel disconnected from their true sense of purpose: to locate meaning in their lives. Utilizing the same methods that have proven most effective with her private clients, Dr. Beck reconnects readers with their authentic needs and desires. Whether a person is seeking better relationships, more focused career direction, or a more harmonious lifestyle, Steering by Starlight’s hilarious and touching anecdotes, case studies, and practical exercises will point the way.”

Beckiä taas kuvaillaan Amazonin sivuilla näin (ah, tämä lause on kuin omasta unelmatulevaisuudestani):

”Martha lives on her ranch in California with her tribe of horses, gophers, wild turkeys, a bobcat named Candalario Aguilara, and some people, too. ”

Luulenpa että luen Beckin kirjan uudestaan piakkoin – olisi nimittäin hauska nähdä, onko kirjalla vielä samanlaista vaikutusta itseeni kuin tuolloin aiemmin…

Niin tai näin, kaikilla lukemillani kirjoilla – self-helpiä tai ei – on oma paikkansa ja aikansa elämässäni – ja se on aika hieno ajatus.

 

 

-V