Eettisyys Joulu KAUPALLINEN KAMPANJA

Joulupöydän eettiset vegeherkut

joulukuu 22, 2018

 

Kaupallinen yhteistyö: Turun Sinappia

 

 

Tänä vuonna vietän ensimmäisen kerran joulua omassa kodissani, mieheni ja lapseni sekä sukulaisten kera. En ole aikuisiällä milloinkaan aiemmin juhlinut joulua omassa kodissa, vaan aina ollut itse se, joka matkaa perheen tai sukulaisten luokse.

Tämä joulu tuntuukin jotenkin ihan uudenlaiselta, vähän kuin oman perheeni yhteisten joulumuistojen alkuaskeleelta. Siirappista? Oi kyllä. Ihanaa? Todellakin.

Yhteisten jouluelämysten ja -hetkien lisäksi luvassa on toki, myös tänä vuonna, yhteinen jouluateria. Itse olen aina tykännyt jouluruoista, ehkä vähän koomisiinkin mittasuhteisiin asti; joinain vuosina olen popsinut kaupan hyllyiltä bongaamiani joululaatikoita vielä helmikuussa. Laatikoiden lisäksi sydäntäni lähellä ovat erityisesti rosolli, saaristolaisleipä sekä riisipuuro (kanelilla, sokerilla JA voisilmällä!).

Ruokaan liittyy aina paljon tunteita, mutta tuntuu että jouluruoat ovat ihan omissa sfääreissään tunnelatauksia mietittäessä. Luulenpa, että omakin tiivis rakkaussuhteeni joulukauden ruokiin liittyy paljon niihin tunnelmiin, joita ruoka mieleeni tuo. Lapsuudessani joulu oli aina parasta ikinä – ja pääsen edelleen kiinni tuohon maagiseen tunteeseen jouluruokien tuttuja makuja puputtaessani.

 

 

 

Itselläni ruoasta tuleva hyvä fiilis liittyy paljon myös siihen, mistä ja miten ruoka on lautaselle saapunut. Meidän perheessä syödään kasvisruokaa ja itselleni tämä valinta on selkeä, sillä olen ollut lukioikäisestä saakka kasvissyöjä. Ruoan eettisyys on itselleni tärkeää, myös jouluna.

Mitäs meillä sitten jouluna syödään? No, tänä(kin) jouluna aion herkutella tutuilla ja turvallisilla joululaatikoilla, mutta niiden seuraksi valmistan jotain itselleni ihan uutta; nimittäin seitan-kinkun. ”Kinkun” lisäksi aion muunnella rosollin pääraaka-aineesta punajuuresta astetta modernimman salaatin; omaan simppeliin saldeeni tulee keitettyjä punajuuria, saksanpähkinöitä, balsamicosiirappia, sormisuolaa ja hyvää oliiviöljyä. Lisäksi kokkailen vielä todella yksinkertaisen vegaanisen sienisalaatin yhdeksi lisukeruoaksi, muiden ruokien kylkeen sekä leipien täytteeksi.

Kuvissakin näkyvät Turun Sinapit kruunaavat tämän joulun ruokalajit. Sen lisäksi, että aidosti fanitan sinappia tuotteena (mm. salaatinkastikkeissa on hyvä sinappi ehdoton!), on Turun Sinappia arvomaailmaltaan yritys, joka tekee itseeni aidosti vaikutuksen. Tiesitko esimerkiksi sitä, että Turun Sinapissa käytetään vastuullisesti viljeltyjä sinapinsiemeniä ja että yrityksen tuotteet valmistetaan Suomessa? Lisäksi Turun Sinappia kantaa myös yhteiskunnallista vastuuta; yritys haluaa edistää tasa-arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämän juhlavuoden kunniaksi Turun Sinappia tuki Suomen partiolaisia sekä näiden tavoitetta tarjota kaikille suomalaisille lapsille yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa. Aivan mahtavaa toimintaa!

 

 

 

 

Ja nyt kun sinappi-aiheeseen pääsin, jatkankin tästä sinappihunnutettua aasinsiltaa pitkin joulupöydän herkkujen tuunaamiseen. Joulupöydän ruokatuotteiden eettisyys on nimittäin yksi tärkeä asia, mutta (myös jouluna) on ruokahävikin minimointi tärkeä osa vastuullista herkuttelua. Näin ollen tuunasinkin kuvien jouluherkuista parit joulun pyhiin mukavasti sopivat retkieväät ja/tai välipalat. Alla olevissa kuvissa näkyy esimerkiksi talven metsäretkelle kuin punainen nenä talvinaamaan sopiva leipäsetti – saaristolaisleipää seitan-kinkulla sekä sinapilla. Leipäsiivut sekä seitanin kääräisee kätevästi esim. ekologiseen mehiläisvahakääreeseen ja sitten ei muuta reissureppuun tarvitakaan kuin sinappituubi ja termos täynnä kahvia. Ah! Täydellistä. (Sillä hyvät eväät ovat retkeilyn tärkein osa, eikö?)

 

Myös joulupöydän ruokalajien koristelussa käyttämäni siemenet ja pähkinät pääsivät joulupäivän snack-lautaselle yhdessä kotimaisten omppujen kanssa. Kätevää ja kivaa naposteltavaa jolla saa raikkautta sekä hyvää oloa konvehtien sekä muiden vähän raskaampien herkkujen mussutuksen oheen. 

 

Tämän postauksen myötä haluan toivottaa teille kaikille ihanaa joulua ja erityisesti mahtavan rentoja, mukavia ja tunnelmallisia hetkiä joulun ruokapöytien ääressä!

 

 

Pssst! Tsekkaa myös Haarukkavatkain-ruokablogin postaus sinappisista palsternakoista

 

Bloggaaminen

Blogit & kaupallisuus

joulukuu 5, 2018

 

 

Blogi on ollut pitkään aivan hiljaa – tästä heti alkuun pahoittelut. En osannut itsekään aavistaa edeltävää postausta tänne naputellessani, että bloggailulle olisi luvassa pidempi tauko mutta tiedättekö, joskus vaan… life happens. 

Toisaalta en ole ollut blogirintamalla oikeasti ihan täysin tekemättä mitään, vaikka siltä onkin ehkä näyttänyt ulospäin. Olen nimittäin suunnitellut uutta blogisivua, sellaista, joka tuntuisi enemmän omalta kuin tämä nykyinen. Sivustoa, johon toivoisin teidän kaikkien pian (uuden sivun auetessa) löytävän tienne. Blogia, joka olisi rohkeammin juuri sitä mitä toivoisin ja haaveilisin sen olevan.

Joten tällaista jännää uudistusta luvassa – pian!

Nyt haluaisin kuitenkin kirjoittaa tänne pari sanaa viime aikoina mielessäni pyörineestä asiasta; nimittäin siitä, millaista on (omasta mielestäni) olla bloggari nykypäivän blogimaailmassa.

Ensin hieman historian havinaa pohjustukseksi: olen kirjoittanut blogeja pitkään. Ensimmäinen blogitekeleeni näki päivänvalon varmasti jo reilusti kymmenen vuotta sitten ja sen jälkeen olen kirjoitellut niin omia blogejani kuin myös rustaillut vieraskynä-tekstejä muiden saiteille.

Vuosien ajan kirjoitin blogia niin, että sivuillani kävi  vainkourallinen ihmisiä viikossa ja ainoa kommentoija oli lähes poikkeuksetta äitini (kiitti äiskä!). Silti jatkoin. Ja syy tähän on itselleni ollut aina päivänselvä: halusin kirjoittaa.

Ja sama syy puskee minua eteenpäin tänäkin päivänä. Haluan kirjoittaa sekä jakaa fiiliksiä ja ajatuksia, ihastella kivoja juttuja ja elämää – ja onkin aivan mahtavaa tehdä se täällä, blogissa, teidän kanssanne.

Nyt tullaan kuitenkin siihen dilemmaan, joka on itseäni välillä vähän vaivannnut: kaupallisuuden ja oman tyylini yhdistäminen. Blogien kaupalliset kampanjathan ovat nykyään aivan normaalia toimintaa – ja miksipäs ei? Monien blogien lukijat luottavat ennemmin suosikkibloggaajansa ripsiväri-tuotesuosituksiin kuin vaikkapa lehtien kauneuspalstojen vinkkauksiin, ja tämähän on bloggareille suuri kunnianosoitus ja ilon aihe koko blogialalle.

Omalla kohdallani on tämä kaupallisuus kuitenkin vähän kaksiteräinen miekka -osastoa. Olen aina tehnyt blogia kirjoittamisen vuoksi, enkä näin ollen tosiaankaan bloggaamista aloittaessani ajatellut tekeväni hommaa edes osin kaupallisten yhteistöiden vuoksi – sillä eihän niitä edes silloin (vuonna nakki) ollut olemassa!

Kaupallisuus on hieman kinkkinen homma siksi, että mikäli haluan blogiin täysillä panostaa, vie siihen laitettu työ paljon aikaa muilta (palkallisilta) hommiltani. Eli näin ollen olisi toivottavaa, että saisin blogista jonkin verran tuloja – eli toisin sanoen: tekisin blogini sivuilla kaupallisia yhteistöitä. En kuitenkaan halua tupata blogin sivuja täyteen maksettuja yhteistöitä, sillä haluan sivuston olevan muutakin kuin tuotteiden tai palveluiden esittelyareena.

Samalla on kuitenkin myös ihanaa tuoda esiin tuotteita tai asioita, jotka ovat mielestäni aidosti mahtavia ja sellaisia joiden arvojen takana seison täysin. Tällaisena esimerkkinä toimii hyvin esimerkiksi tämänvuotinen Prisma, Vimma & Nokian Neulomo -yhteistyöni.

Kaiken tämän pohdinnan jälkeen onkin nyt (aika tylsästi) todettava, että aion jatkaa yhteistöiden suhteen samalla linjalla kuin ennenkin. Eli haluan jatkossa(kin) tehdä yhteistöitä vain sellaisten yritysten ja asioiden kanssa, jotka ovat aidosti sydäntäni lähellä.

 

Ja niin kai se on vähän kaikessa; find you way, find your people.