Fiiliksiä raha Yrittäjyys

Onko väärin haaveilla rahasta?

heinäkuu 18, 2018

 

Viime aikoina olen ollut usein aika ahdistunut. Aloittelevan yrittäjän taloudellinen tilanne yhdistettynä moniin yllättäviinkin kuluihin on saanut pään pyörälle – eikä siis sellaisella ihanalla, hattaraisen keveältä tuntuvalla tavalla.

Ahdistuksen iskiessä yritän aina herätellä itseäni ajattelemalla kaikkea sitä mitä jo elämässä on. Kaikkea sitä mikä on jo hyvin.

En kuitenkaan ole varma, miten tähän uuteen ja aika epävakaaseen taloudelliseen tilanteeseen pitäisi suhtautua. Tiedän, että monilla ihmisillä on omaa tilannettani paljon haastavampia asetelmia edessään, mutta tarkoittaako se sitä, etten saisi ollenkaan stressaantua yrittäjäelämän epästabiilista luonteesta?

Olenkin miettinyt: onko väärin haaveilla rahasta?

Olen sisimmässäni varmasti ikuisesti vähän sellainen hippityttö, joka ei mieluiten ajattelisi rahaa lainkaan ja hyppelisi menemään kesäisillä kukkapelloilla, ison koiralauman ja parin lapsen hihkuessa helmoissa.

Mutta: enter reality.

Todellisuus on kuitenkin se, että alkutaipaleella oleva yritys ei kovin valtaisia summia (ainakaan useimmiten) tuota ja lisäksi tulot ovat usein epäsäännöllisiä – ja tämä tilanne tuo elämään uudenlaista painetta. Sellaista, joka on saanut sisäisen hippini vähän hämilleen. En nimittäin haluaisi stressata rahasta, todellakaan.

On kuitenkin tosiasia, että rahaa tarvitsee moniin asioihin ja lisäksi sitä kaipaisi myös juurikin sen euroja syövän yrityksen kehittämiseen. Uskon kyllä, että tilanne tasaantuu ajan kuluessa sillä töitä kyllä on riittänyt hyvin. (mistä olen superkiitollinen!)

Silti en kuitenkaan tiedä, miten lähestyisin tätä nykytilannetta ja sen mieleeni heijastamaa lievää synkkyyttä. Kuinka pitää kiinni hyvästä fiiliksestä (unelma)töidensä suhteen kun raha-asiat jatkuvasti kolkuttelevat jossain ajatusten perukoilla? Ja kuinka yleensäkin pysyä hyvässä mielentilassa kun koko perheen elämään astuu epävarmuutta omien, vaihtelevien yrittäjätulojen myötä?

 

Tällaisia tämä hippinainen täällä siis tänään miettii. (Ja samalla haluaisi vain kovasti hyppelemään sinne kukkapelloille!)

 

PS. Toivottavasti tämä postaus tsemppaa muita mahdollisesti vastaavanlaisessa tilanteessa olevia! Raha-asioista ja niihin liittyvistä asioista kun puhutaan edelleen aika harvoin – ainakin blogeissa – joten toivon, että tämän kirjoituksen myötä muistettaisiin taas kaikki se, ettei elämä ole koskaan ihan tasaista latua. (vaikka se kuinka siltä näyttäisi tuttujen somekuvissa ja muissa medioissa)

PPS. Kuvassa stressaantunut minä, lasta nukuttamassa. (Ja samalla suorittamassa yhtä elämäni tärkeintä tehtävää eli pitelemässä sormeani lapsen lähellä, jotta hän saa näplätä sitä ennen nukahtamistaan. <3)

Elämä

Voisinko asua täällä?

heinäkuu 14, 2018

Viime aikoina olen potenut pahanlaatuista talokuumetta. Tämä on hyvinkin huono harraste nykyisessä elämäntilanteessa, sillä oman talon ostaminen ei ole meidän poppoolle lainkaan ajankohtainen asia. Että dream on girl, voisi joku kuivakasti tähän sanoa.

Omaan persoonallisuus-soppaani on syntymässä kuitenkin kauhottu enemmän sitä ikuisen unelmoijan-boolia kuin realistista järkijuomaa – ja näin olenkin sinnikkäästi jatkanut unelmointiani elämän faktoista huolimatta.

Olimme taannoin mini-roadtripillä miehen ja lapsen kanssa ja sen aikana kävelin muun muassa Tammisaaren idyllisillä puutalokujilla ja siellä sitten mietin: voisinko asua täällä?

Koko elämäni (pieniä ulkomaan pätkiä lukuun ottamatta) Helsingissä asuneena en tiedä, minkälaista olisi asua muualla. Mikä olisi se oma, uusi paikka?

Helsinki on myös asettanut haaveille aika kovan vastuksen, sillä tämä kaupunki nyt vaan on niin mielettömän rakas.

 

Joka tapauksessa nyt olisi hauska kuulla teiltä kokemuksia aiheesta:

Oletteko tehneet isoja muuttoja (uusi kaupunki/toinen maa) viime aikoina elämässänne?

Otan myös ilolla vastaan vinkkejä asumisen kannalta Suomen mahtavimmista kolkista ja kaupungeista –

ihan vaan tulevan varalle….