Monthly Archives

elokuu 2015

Yleinen

Heippa elokuu!

elokuu 31, 2015

syksy

Niin se vaan on, että elokuu vetelee viimeisiään – huomenna starttaa syyskuu!

Jostain syystä, vaikkakin ensi kuu tulee sisältämään koulua ja töitä aika lailla tuutin täydeltä, olen pelkästään innoissani. Syksy jo sinänsä saa nimittäin mieleni hyppimään ilosta; en ikinä kyllästy syksyisen metsän tuoksuun, luonnon huikeisiin syysväreihin, juoksulenkkeihin kirpsakassa syyskuisessa aamussa tai siihen tiettyyn voiman tunteeseen, joka syksyyn liittyy. Tai omenapiirakkaan (runsaalla kanelilla)!

SIllä vaikka niin kesää fanitankin, on syksy mielestäni energisempi ajanjakso vuodenaikoja verrattaessa. Syksyllä aloitetaan koulut ja työt, päätetään käydä enemmän kuntosalilla ja jumpissa, olla aktiivisempia… Kesällä taas otetaan luvan kanssa löysästi. Ja hyvä niin! Mutta syksyn powerissa on vain jotain niin kiehtovaa.

Jos oma syksymielesi ei ole vielä saapunut luoksesi, tässä pari ei-niin-vakavamielistä vinkkiä vähän tahmeampien syyspäivien käynnistämiseen:

Kuuntele heti aamusta energistä musiikkia. Niin simppeli vinkki, mutta yksi toimivimmista. Itse tykkään tällä hetkellä kuunnella töihin marssiessani sopivasti gangsta-henkistä räppiä; välillä koomisistakin uhoamisbiiseistä saa kummasti asennetta askeleisiinsa sekä sopivasti mähän-niin-valloitan-tän-päivän fiilistä päivän meininkiin.

Smoothiet. Oldie but a goodie. Smoothiet nyt vain toimivat! Ja ovat mahtava aamupalavaihtis niille, jotka eivät muutoin tykkää aamuisin syödä. Käytä mielikuvistusta smoothieta valmistaessa; testaa esim. banaani-minttu-mansikka komboa tai vaikkapa mango-banaani-kardemumma-kaurahiutale yhdistelmää. Marjat, metsiemme kingit, ovat tietysti myös aivan huippuja smoothiessa; mustikka-hunaja-banaani-mantelimaito tai vaikkapa mustaherukka-mansikka-kookosmaito yhdistelmät ovat täyttä tavaraa; niin mauan kuin huikeiden vitamiinimääriensäkin puolesta.

Tee jotain uutta & hemmottele itseäsi. Kävele uutta reittiä töihin tai kouluun, testaa uutta reseptiä tai raflaa, heitä aamukahviporojesi sekaan ripaus kanelia, mene siihen uuteen jumppaan, katso hyvä leffa tai dokkari, tee ihanan syksyistä sosekeittoa bataatista ja vuohenjuustosta, osta kasvonaamio ja pidä pieni spa-hetki keskellä arkea… Ja mitä muuta kivaa keksitkään.

Rattoisaa elokuun viimeistä iltaa!

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

Yleinen

Sisustushaaveilua

elokuu 30, 2015

Aikuisiällä sisälleni syttynyt sisustuskuume tuntuu pahenevan päivä päivältä ja vuosi vuodelta. Ja nyt se on todella huipussaan… Juuri päällä oleva muutto on nimittäin saanut kiinnostukseni sisustusmaailman tee-se-itse-ratkaisuja sekä sisustusblogeja ja -kuvia kohtaan kasvamaan entisestään. Olenkin löytänyt vaikka mitä uutta ja upeaa!

Superfront on yritys, joka valmistaa kahvoja sekä muita osia nimenomaisesti Ikean huonekaluja varten. Kuinka loistavaa! Ja oijoijoi, miten kauniita tuotteita yritys valmistaakaan. Kuljetus Suomeenkin onnistuu! (Gulps – aistin vararikon jo ovella!)

Kuvankaappaus 2015-8-30 kello 22.07.16

Kuva: superfront.com

Superfrontin lisäksi bongasin ihanaisen Miian Miikkulaisen-blogista Desenion – kyseiseltä sivustolta saa vaikka minkälaisia sisustustauluja kohtuuhintaan. (Vararikko senkus lähestyy!)

Kuvankaappaus 2015-8-30 kello 22.23.59

Kuva: desenio.fi

Yksi kestosuosikki on Granit-kauppa, jonne taidankin mennä joku kaunis päivä inspistä hakemaan… Granitista olen muuten ostanut yhden parhaista sisustusostoksistani; dymon. Oi sitä syvää onnea kun aloitin purnukoitteni dymoilun, eli etikettien teon! Oli lähellä, etten tehnyt ihan kaikkeen ovia ja kynnyksiä myöten omaa pikku tarraansa – sen verran koukuttavaa tekstitarrojen teko on.

Sisustus ja dymot ovat vaan niin kivoja juttuja. Ahh. Hyvä sunnuntai.

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

Yleinen

Blogifanitusta

elokuu 29, 2015

Viikonloppu on hyvää aikaa selailla kivoja blogeja. Tästä syystä ajattelinkin paljastaa pari omaa lemppariani teille. Nämä ovat tietysti vain pieni osa blogimaailman ihanuuksista, mutta erittäin kovalaatuinen sellainen.

Ja tässä nämä blogifanitukseni kohteet tulevat:

  1. Kolmistaan Kuvankaappaus 2015-8-29 kello 9.12.33

Kolmistaan on ”urbaani perheblogi maalaisjuntilla twistillä”. Itse diggailen tässä blogissa erityisesti hurmaavan Karoliinan hyviä tekstejä, ihania sisustuskuvia sekä elämänmakuista menoa. Hyvän mielen blogi, jossa kuitenkin myös sopivasti säröä!

2. Lyhyenä hetkenäKuvankaappaus 2015-8-29 kello 9.16.23

Upea EA-sisko Pia kirjoittaa blogissaan ruoasta – ja kuitenkin teksteihin sisältyy hauskalla tavalla myös niiiin paljon muuta. (Pia tekee muuten maailman parasta artisokkatahnaa! Nammm!) Taidokasta tekstiä, joka saa yhtäaikaisesti mahan murisemaan ja hymyn huulille.

3. Sartorialist

Kuvankaappaus 2015-8-29 kello 9.25.59

Jo vuosia suosikkeihini kuulunut Sartorialist on ehdottomasti yksi parhaista tyyli-/muotiblogeista kautta aikojen, if you ask me. Kauneutta piisaa ja inspistä voi hakea sivujen tasokkaan valokuvauksen kautta tai sitten nimenomaan blogin kuvien sisällön, eli muodin myötä.

Sellaisia blogeja mä fanitan! Mitkäs on teidän suosikkeja?

 Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

Yleinen

Aamukaffella

elokuu 28, 2015

IMG_2811

IMG_2826

Aamukahvi on pyhä asia.

En tosin ole erityisen koukussa kahviin (voin jättää aamukupposeni väliin jos on pakko eikä se aiheuta sen suurempia seurauksia), mutta sitäkin enemmän tykkään aamukaffeilusta rituaalina. Kahvin keittämisestä ja siitä pienestä hetkestä, jonka voi käyttää juoman hörppimiseen ja uuteen päivään valmistautumiseen.

Ja vaikka olenkin jonkin sortin terveysnörtti niin kahvista en luovu – en vaikka kuinka keho happamoituisi ja uusimmat tutkimukset sanoisivat mitä. Ja onpahan kahvia ylistäviäkin tutkimustuloksia ilmennyt!

Juon kahvini mustana. Aiemmin (kun vielä join maitoa) käytin aina runsaasti kahvissani maitoa, mutta nykyään pidän kaffen mausta eniten sellaisenaan. Ajoittain tosin saatan heittäytyä villiksi ja ottaa kahvilassa cappuccinon mantelimaitoon. Nam sillekin.

Parasta kahvi on silti mielestäni kotona, aamulla. Kupilla on myös merkitystä! (Ja en ole ikinä ymmärtänyt kahvin juontia lasista – siis mitä häh häh?) Kupposen pitää olla mukavan tuntuinen kädessä sekä mieluummin isohko kuin pikkuinen.

Yllä olevissa kuvissa näkyy mukistandardejani aika hyvin vastaava mukikoko. Kupposten piirrokset tein itse; kulutusta ja vettä kestävillä tusseilla. Koirateemaan sopi söpöilevät tekstit joten kupeissa lukee ”I like you a lotta!” ja ”If I call you darling, will you make me pancakes?”.

Sellaista kuppiasiaa ja kahvi-fanitusta tähän aamuun! Mahtavaa perjantaita kaikille!

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

Yleinen

Mikä tota hymyilijää vaivaa?

elokuu 27, 2015

perhe

Luonteeni on joiltain osin ollut aina hiukan epäsuomalainen. Syytän/kiitän tästä geenejäni.

Rikon nimittäin yleisiä suomalaisen käytöksen rajoja usein (oikeastaan päivittäin) esimerkiksi hymyilemällä liikaa (jopa vieraille ihmisille!), moikkaamalla rappukäytävässä naapureita hieman liian innokkaalla äänenpainolla sekä käyttämällä meille suomalaisille oi-niin-pyhää verbiä ”rakastaa” vähän turhan hövelisti (voin päivän aikana hehkuttaa rakkauttani esim. työkaverin hametta, sisustuslehden kuvaa ja lounaspaikan salaattia kohtaan).

Tämä luonteenpiirteeni johtaa välillä hieman hämmentäviin kohtaamisiin. Viimeksi tänään kävi seuraavanlaisesti: hymyilin iloisesti (en vain voi sille mitään!) vastaan kirmaavalle hilpeälle pikkupojalle. Vasta hetken päästä huomasin, että pojan perässä tuleva äiti mulkoili suuntaani todella pahasti. Taisin rikkoa, jälleen kerran, suomalaista käyttäytymiskoodia.

En ole aikeissa muuttua, mulkoiluista huolimatta. Olen nimittäin huomannut, että sitkeällä positiivisella hihkumisellani (jota en ole antanut pahimpienkaan pessimistien itseltäni varastaa) on elämääni löytyneet ne hyvät tyypit, jotka hymyilevät ihan yhtä paljon ja joiden seurassa en tunne oloani naiiviksi hömppäsieluksi.

Hakuna matata ja silleen! Elämä nyt vaan on kivempaa kun hymyilee.

 Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

Yleinen

Ihana kamala muutto

elokuu 26, 2015

laatikot

Diggaan niin paljon sitä uuden alun tunnetta joka muuttamiseen liittyy; turhien tavaroiden pois heittämistä, puhtaita pintoja, mäntysuovan tuoksua ja saapumista tyhjään tilaan – josta sitten voi ajan kanssa tehdä omansa. Tehdä kotinsa.

Muutto on osin aika kamalaakin, kyllä kyllä, myönnetään. Muuttolaatikkojen meri (ympärillä tälläkin hetkellä), loputtomilta tuntuvat kaappien tyhjennykset tai vessan kuuraus eivät ole niitä asioita, joita kaikista eniten haluaisin töiden jälkeen kotiin saapuessani kohdata.

Ja silti…

muutto

En vain malta odottaa sitä hetkeä, kun kaikki laatikot on saatu raahattua uuteen kämppään ja voi aloittaa tavaroiden sijoittelun uusille paikoilleen. Vielä enemmän odotan sitä kun laatikot ovat tyhjiä ja uuden sisustuksen sommittelu ja ideointi voi startata. Tai entä sitten se fiilis, kun tavarat ovat (suht koht) paikoillaan ja voi istua alas, kahvikuppi kädessään ja ihailla niitä uusia elämän raameja, jotka on saanut ympärilleen pystytettyä?

Ei vitsit – mä niin tykkään muuttaa! Kauheuksistakin huolimatta.

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

Yleinen

Kaunista hulluutta

elokuu 25, 2015

 Viime aikoja voisi hyvin kuvailla termillä beautiful mess – kaunista hulluutta siis. Niin paljon tuntuu tapahtuvan ihan koko ajan; on juhlia, koulua, opparia, töitä ja kaiken näköisiä menoja ja meininkejä. (Ja niin, ei lainkaan lomaa.)

Aikataulujen täyttämässä kesässä on kuitenkin ollut pari (ihanaa) taukoa – yksi upeimmista oli miehen siskon häät. Näistä häistä ei puuttunut ei niin kreisibiletystä kuin kyynelten vuodatustakaan! Kaikin tavoin mielettömät juhlat, täynnä rakkautta ja vahvaa fiilistä.

Sain myös kunnian askarrella juhliin kylttejä tien varsille (suuntaa juhlapaikalle viittomaan) – sekä myös pikkuplakaatit morsiamen ja sulhon tuoleihin.

rsz_11889656_10206716373083635_7864977603937732331_n

kuva: Samuli Salo

Askartelu oli niin mielettömän hauskaa kaiken kiireen keskelläkin – se kuuluisa flow-tila todellakin saavutti meikätytön!

Suosittelenkin kaikkia etsimään niitä omia juttuja joihin upota – ne ovat kultaakin kalliimpia juuri niinä hetkinä, kun niille ”ei ole aikaa”.

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

Yleinen

Yksi lause joka muuttaa kaiken

elokuu 23, 2015

Jos minun pitäisi valita muutamia yksittäisiä tekoja tai asioita, joilla omasta mielestäni on suurin vaikutus ihmisen yleiseen hyvinvointiin ja kaiken kaikkiaan kivaan fiilikseen, olisi yksi näistä hyvinvoinnin keskeisistä pointeista ehdottoman selvä.

Älä mieti mitä muut sinusta ajattelevat.

Olen todella oppinut tämän lauseen tärkeyden niin kantapään kautta kuin olla ja voi. Aikoinani olin sellainen mielipiteiden ja kommenttien ylianalysoija että oh la la... Jotain kehitystä tuntuu kuitenkin tapahtuneen meikäläisen pääkopassa 28 vuoden aikana, sillä olen huomannut sen, että joka päivä välitän entistä vähemmän muiden ihmisten mielipiteistä – liittyen omaan itseeni ja siihen kuinka elämääni elän.

Sillä… mitä siistä muiden sanomisten pohtimisesta ja mielipiteiden punnitsemisesta oikeasti hyötyy? (Voin kertoa… Ei mitään!)

Tosin yhä edelleen saatan huomata vanhan analyysi-monsterin nostavan ajoittain karvaista ja synkkää päätään mieleni sopukoista. Tämä voi käydä esimerkiksi silloin, jos joku päättää analysoida luonnettani tai elämäntyyliäni tavalla, jota en itse tunnista oikeaksi. Saatan löytää itseni tuhlaamasta aika miettimällä, että mitä se nyt tolla tarkoitti ja enhän mä ole yhtään sellainen ja tollainen… Olen kuitenkin oppinut, että mikäli persoonallisuusanalysointi tai elämän sattumuksieni pohdinta ei tule ihmiseltä, joka oikeasti tuntee minut – sanon loppupeleissä turhille pohtimisille muiden sanomisista vahvat hyvästit. Guudbai vaan ja hello hello keveämpi olotila!

DSC01909

Onni on tyypit, joiden mielipiteitä kannattaa kuunnella.

Elämä on nimittäin niin paljon parempaa kun voi sekoilla vapaasti (”Mitä sitten jos päätän vähän tanssia kesken työpäivän?”), tehdä omia päätöksiä – isoja tai pieniä (”Todellakin ostan nämä hullun kirkkaat pökät! Ja sheikkaan pebaa vielä päälle, uu jea!”) ja nauttia siitä vapaudesta, kun pään sisäistä maailmaa ei täytä huoli siitä että ”olenkohan tarpeeksi kaunis/hyvä/taitava/fiksu” tai ”voiko näin tehdä”.

Kaiken sen energian voi suunnata paljon parempiin kohteisiin; voi vaikkapa kehittää niitä taitoja joita omaa (Tai vaikka ei omaisi! Saa tehdä mitä huvittaa!) ja yleisestikin nauttia omasta elämästään vapaasti, ilman maailman tarjoamia miljoonia mielipiteitä siitä miten ”pitäisi olla ja elää”.

Elämä on niin mageeta – varsinkin kun se on omaa.

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

Yleinen

Kun vuorokauden tunnit eivät riitä

elokuu 21, 2015

Viime ajat ovat olleet aika lailla hektistä menoa: töissä on syyskauden kiireet alkaneet toden teolla – ja siihen lisämaustetta tuo tällä hetkellä mm. korjauksia odottava opinnäytetyö, viimeiset koulukurssit, muutto sekä kaikki muut elämän tapahtumat ja menot… Joten voin kertoa, että pääni sisällä on tällä hetkellä jonkinlainen to do-listojen taistelu meneillään.

Olen myös kokenut huonoa omatuntoa siitä, että kirjoitan tänne blogin sivuille hyvinvoinnista – ja samalla huomaan olevani sellaisessa stressin keskittymässä etten aina edes tiedä mihin olen menossa ja mitä tekemässä.

Salitreenit ovat olleet pari viikkoa tauolla muuttoon liittyvän maalausurakan, kouluhommien sekä muiden pakollisten vastuiden takia – ja tunnen sen myös heti kropassa. Aamujoogistani olen silti pitänyt tiukasti kiinni – joka aamu pongahdan (no okei, raahaudun) ylös sängystä ja teen parikymmentä minuuttia joogaa. Tästä on tullut tärkeä oljenkorsi kaiken hulluuden keskellä. Lisäksi päivittäiset koiralenkit tuovat onneksi jokaiseen päivään tunnin pari happihyppelyä, joten ihan retuperällä en sentään ole liikkumisteni kanssa.

kengät

Nämä kesäjalat eivät ole pahemmin juoksupolkuja talloneet. 

Mutta silti. Inhoan sitä tunnetta, kun haluaisi kunnolla treenaamaan eikä vaan ehdi. Miten Stubbit ja muut superduperihmiset sen oikein tekevät, mietin toissailtanakin, maalaillessani sisustusprojektia – treenausten sijaan.

Yksi asia, joka onneksi pitää pääni jotenkuten koossa on ruokavalio – siitä lipsun nykyään aika harvoin. IIN-opintojeni kautta – sekä monien ruokafanaattisuus-mokien ja dieettien myötä – olen niin oppinut kantapään kautta, että kun syön puhdasta ja monipuolista ruokaa (mutten kieltäydy ajoittaisista ihanuuksista), on elämäkin niin paljon makeampaa! Tähän kohtaan voin antaa vinkin muille kiireisten aikojen kanssa painiville; pidän aina laukussa pähkinöitä/energiapatukkoja, jotta tiukan paikan tullen voin aina syödä hyvän välipalan. Lisäksi mukanani kulkee aina myös vesipullo – sillä olen osin kameli, juon jatkuvasti. Veden litkiminen ei kuitenkaan ole vain omaa viihdykettäni, vaan se oikeasti virkistää oloa, vähentää ”pikkunälän” tunnetta ja pitää aineenvaihdunnan käynnissä.

aamupala

Ruokailut siis ovat aika lailla kunnossa, mutta ajankäyttö ja treenit vaativat tiukkaa kurinpalautusta. Tähän aiheeseen palaan pian…

Siihen asti – onko teillä omia hyväksi havaittuja konsteja kiireisen elämän ja treenaamisen yhdistämiseen?

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

Yleinen

Vääriksi havaitut neuvot

elokuu 19, 2015

Elämän varrella saa yksi jos toinenkin meistä oman osansa neuvoista; niin hyvistä kuin huonoista. Tässä listaus saamistani neuvoista sekä kuulemistani sanonnoista; sellaisista, jotka ovat osoittautuneet (enemmän tai vähemmän) turhiksi.

Alla olevan kuvan tyyppi, jota siskokseni kutsun, on taas sitten yksi niistä parhaista neuvonantajistani (ja liittyy myös tiiviisti kohtaan kuusi). Pus pus sister!

kuva-2

1) Rumat ne vaatteilla koreilee. – Tämä sanonta on yksi kaikkien aikojen inhokeistani. Tässä on niin sitä tiettyä suomalaista mentaliteettia, josta en vain diggaa. Vaatteilla ”koreilu” on meikän mielestä nimittäin aivan parasta – itsensä vähättely ja oman tyylin dumppaus alemmas muiden vuoksi taas…. hmm, ei niin mahtavaa.

2) ”Kannattaa pyytää lahjaksi aina jotain tiettyä astiastoa.” – Yo-juhlia ennen moni ohjeisti minuakin tätä järkevää lahjavalintaa kohti (ja sen jälkeenkin olen tätä usein kuullut) – mutta vaihtelunhaluisena ihmisenä en ole koskaan ollut mikään astiastojen kerääjä. Enemmänkin sellainen yksittäisten kauniiden kuppien ja kulhojen bongailija… Sekamelska on kaunista sanon mä! Niin astiakaapissa kuin elämässäkin.

3) ”Ei kannata innostua, ettet vaan pety.” – Olen kuullut tätä ah-niin-ihanan lannistavaa lausetta parisuhdevalintojeni, työkuvioideni sekä unelmieni kohdalla. Tähän sanon vaan, että mieluummin innostun suuresti ja välillä petyn pahasti – kuin elän elämää ilman uutuuden viehätystä sekä (suuruuden) hullujenkin ideoiden kihelmöivän jännittävää suunnittelua.

4) ”Miksi riskeerata hyvä elämäntilanne?” – Lähtiessäni aikanaan Jenkkeihin reissaamaan jätin taakseni kaksi työpaikkaa sekä suhteellisen vakaan elämäntilanteen. Tein valinnan siksi, että tiesin haluavani muutosta ja uusia maisemia. Olin jämähtänyt, onneton ja jollain tapaa vailla suuntaa – vaikka kaikki päällisin puolin olikin ”niin hyvin”. Mikäli olisin kuunnellut neuvoja joita tuolloin sain, en olisi tutustunut upeisiin uusiin ihmisiin, nähnyt Coloradon huikeita vuoristomaisemia, ihaillut kojootteja kuunvalossa Death Valleyn aavikolla, ihmetellyt kasinoja Las Vegasissa tai kokenut joulukauden taikaa San Fransiscossa. Vastaukseni tähän kysymysmuodossa olevaan neuvoon onkin: Kannattaa riskeerata. Sillä onko riskitön elämä muka aina sitä parasta?

koira

5) ”Ei kannata hankkia koiraa – se vie aivan liikaa aikaa eikä sitten ikinä voi lähteä enää minnekään vapaasti.” – Tämä (monille koiran hankintaa harkitseville ehkä tuttu) neuvo/lausahdus on kyllä osin totta; koira kyllä vie paljon aikaa, ihan joka päivä. Mutta se myös tuo paljon; loputtomat pusut, ehtymätön rakkaus sekä palvovien katseiden suma on jotain niin erityistä, että sille on valmis uhraamaan vähän reilumminkin omaa aikaansa. (Pieni miinus oman koiran kohdalla ovat tappavaa luokkaa olevat piereskelykohtaukset.)

6) ”Aikuisiällä on turha enää yritää löytää oikeita ystäviä.” – En oikein edes tiedä mihin tämä olettamus perustuu? Mutta yllättävän usein olen tällaisesta ajatuksesta saanut kuulla tai lukea. Noh, sanonpa vaan, että olen löytänyt suurimman osan läheisimmistä ystävistäni vasta täysi-ikäisyyden tuolla puolen. Ystävyys ei katso ikää eikä paikkaa. On ympäristönä sitten hiekkalaatikko tai baaritiski – sieluntoverin löytäminen on aina yhtä hienoa, siitä ei elämä parane! (Olen tunnistanut omat sielunkumppanini jatkuvasta hekottelusta, iloisesta pälpätyksestä, halusta nähdä ja kokea sekä usein myös intoilusta katsoa hömppäsarjoja kuten Bachelor tai Satuhäät.)

Sitten vielä eräs neuvo, joka on sitten taas osoittaunut hyvinkin oikeaksi:

juhla

Aina kannattaa juhlia. Pieniäkin asioita. (neuvo superrakkaalta äidiltäni) – Tämä neuvo on yksi simppeleimmistä mutta hienoimmista, joita olen saanut. Siinä piilee ajatus arjen muuttamisesta juhlaksi ihan muuten vaan, fiilis elämästä nauttimisesta sekä onni hetkessä elämisestä. Ei yhtään pöllömpi neuvo siis! Kiitos mama.

Neuvotaan siis toisiamme – mutta silleen kivasti, eikö?

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.