Monthly Archives

tammikuu 2016

HETKET JA FIILIKSET Hyvinvointi KOTOILU JA HYVINVOINTI

Olemisen sietämätön vaikeus

tammikuu 31, 2016

Olen huono hengailija. Tarkoittaen sitä, etten oikein hallitse zenmäistä rauhaisaa kotona oleskelua vaan keksin jatkuvasti puuhaa. Treenaan, siivoan, kirjoitan, laulan tai jammailen, ideoin uusia projektejani, kokkailen, lenkitän dogia… Tai vaikka järjestelen sukkalaatikot uusiksi – jottei tulisi fiilis, etten tee mitään. Ja siis nyt tärkeä pointti: en todellakaan väitä, että tämä on aina hyvä asia.

Olisi nimittäin mahtavaa väittää, että hallitsen sellaisen ihanan boheemin ja rennon elämänotteen… Voisin kertoa aloittavani aamuni bossanovan soidessa ja aamupuuroa nautinnollisesti liedellä keitellen, syöden sitten aamupalani rauhassa, samalla fiilistellen tummapaahtoista kahviani sitä hitaasti hörppiessäni… Smooooooth living.

Totuus on useimpina päivinä jokseenkin päinvastainen, mitä oikeaan elämääni tulee. Esimerkiksi aamuisin homma pyörii aika minuuttiaikatauluilla – sillä aamuihinikin olen onnistunut sisällyttämään aika paljon puuhapetemäistä äksöniä koiran lenkityksen, joka päiväisen aamujoogan, asuvalintojen, eväiden pakkailujen sekä aamupalan muodossa. Sama homma jatkuu usein illalla kun täytän after-work tuntini vapaa-ajan menoilla, treenaamisella, kokkailuilla ja millä milloinkin.

Viimeiset pari päivää olen kuitenkin viettänyt itselleni epätyypillistä, hyvin hidasta hengailuelämää. Kipeänä on nimittäin ollut huono viilettää paikasta toiseen – ja parin päivän sohvaelämän kokemus on ollut omituinen, mutta toisaalta kai aika hyväkin kokemus.

Kuvankaappaus 2016-1-31 kello 22.06.49

Huomasin nimittäin, että tämä parin päivän täydellinen treenaamattomuus, irtiotto arjesta ja aivojen totaalinen nollaus aiheuttikin positiivisen ilmiön; pääkoppa tuntuu nyt mukavasti tyhjältä (ja kuitenkin energiseltä) ja nautin tänään aivan järjettömästi päästessäni taas kiinni normaaliin olotilaani. Aamujooga tuntui niin hyvältä, että hihkuin ilosta.

Ehkäpä tällaiset paussit olisivat siis tosiaankin tarpeen, kaikille meille, jotta se normielämän meno ja ajoittainen hulluuskin tuntuisi lähes nautinnolliselta. Joskus voi olla, että tämän fiiliksen saavuttamiseen tarvitaan se parin päivän kipeänä sohvan pohjalla surkuttelu (ainakin näköjään itseni kohdalla) – mutta sanonpa vaan, että ohmigaad kuinka kivalta ihan se tavallinen (ja normaalisti niin itsestään selvä) raikas ilma tuntuikaan tänä aamuna keuhkoissa kun sitä on jo osannut kaivata.

Tästä onkin niin hyvä jatkaa uuteen viikkoon! Tosin en edelleenkään ole se hitaan elämän nautiskelija lattarirytmien ja leppoisien aamujen keskellä, enkä taida koskaan ollakaan. Mutta eipä kai se ole pointtikaan? Elämä on eläjänsä näköinen ja omani juuri sellainen sopivan sekopäinen sekoitus niin arjen hälinää kuin rauhaisia sunnuntaibrunssejakin että se on juuri bueno. Minulle.

love your life,

Viola

 Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

HETKET JA FIILIKSET Hyvinvointi

Aihe, joka ei jätä kylmäksi.

tammikuu 26, 2016

Mahtavaa, miten paljon palautetta edelliseen postaukseen annoittekaan! Kiitos siitä kaikille. <3 Kippistän teille kunnon smoothiella!

smoothie

Tuohon raskauden ajan ruokailuja pohtineeseen postaukseeni liittyen haluaisin vielä paria pointtia täsmentää… Eli. En siis kirjoituksessani omasta mielestäni kehottanut olemaan noudattamatta virallisia suosituksia siitä, mitä ei raskauden aikana kannata syödä tai juoda. Pointtini oli siinä, että mikäli tietoa aiheesta kaipaa, niin esimerkiksi netin äitiyspalstat eivät ole aivan paras paikka siihen, omasta mielestäni. Niissä nimittäin liikkuu aika lailla ihan omaa tietoa, joka ei ainakaan omien tietojeni mukaan ole täysin samaa kuin virallisissa neuvoloiden suosituksissa.

Kannatan ehdottomasti neuvoloiden ohjeisiin perehtymistä. Tämän lisäksi suosittelen raskausajasta nauttimista ja stressin välttämistä. Siinäpä se – eli ne tärkeimmät pointtini, ehkäpä tämä selkiytti vielä aiempaa kirjoitustani! 🙂 Mutta hienoa nähdä, että postauksen aihe ei ainakaan jättänyt ketään kylmäksi – ja näinhän se taitaa usein olla kun raskauteen liittyen asioita käsitellään; naisen elämän kreisein ja upein aika on niin täynnä toiveita, pelkoja sekä haaveita tulevaan liittyen, että siihen on vaikea suhtautua kovinkaan neutraalisti. Eikä pidäkään! Koko raskausaika on yhtä tunnelatausta ja varmasti syystä; maaliviivalla kun odottaa elämän ihmeellisin ja suurin muutos.

 

Viola

PS. Oli aivan ihana kuulla, että teitä on siellä niin monta odottavaa, tulevaa äitiä lukemassa blogia! Onnea kaikki tulevat mamat! Vinkkailkaa postausaihetoiveista jos sellaisia löytyy 🙂

 

 Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

Hyvinvointi KOTOILU JA HYVINVOINTI

Raskauden keveät eväät

tammikuu 21, 2016

hdr

Ruokailut ja raskausaika. Siinäpä vasta kombo, joka saa mammapalstat netin uumenissa villiksi. Sillä voi apuva mikäli odottava äiti erehtyy syömään homejuustoa, palasen kylmäsavulohta tai maustamaan ruokansa tuoreella inkiväärillä. Keskustelupalstat pullistelevat kieltoja ja varoituksia ruoista, joiden syöminen raskausaikana tuntuu olevan aika lailla tuomiopäivän hommaa – siitä ei paljon pisteitä heru jos erehtyy syömään jotakin näistä e-rit-täin vaarallisista ruoka-aineista.  (Ja kyllä, kuten kuvasta näkyy, söin sushia tässä yhtenä päivänä! Mammafoorumit vapisevat nyt varmasti kauhusta – mutta voin kertoa, että annos oli täysin vege eikä sisältänyt kuin minimäärän levää; merilevät ja raa’at kalat ovat nimittäin odottavien äitien kohdalla pannassa.)

Mammapalstoille pari kertaa eksyneenä voin kertoa, että raskausajan syömisistä tietoa kaipaileville nämä sivustot eivät ole se paras tietolähde. On toki hyvä olla tietoinen tietyistä ruoka-ainerajoituksista joita raskauteen liittyy, mutta odotusaikaa ei kannata täyttää safkapanikoinneilla – mikäli siis ylipäätään olo on sellainen, että ruokaa pystyy ajattelemaan.

Yhdeksän kuukauden raskausaikana kannattaa ehdottomasti jättää ruokastressit mammapalstoille ja keskittyä omaan hyvään fiilikseen sekä ruokkia kroppaansa parhaalla mahdollisella polttoaineella. On aivan uskomatonta ajatella, että ruoka jota odottava äiti poskeensa pistää muokkautuu kropan sisällä rakennusmateriaaliksi, josta pieni uusi ihminen saa tarvittavat ravintoaineensa kasvaakseen päivä päivältä vahvemmaksi.

Virpi Mikkonen piti aikanaan ihanaa Kiitos hyvää – blogia ja sen sivuilla oli aiheesta niin hyvä juttu, että tässäpä sen linkki kaikille joita raskausajan syömiset ja hyvän olon vinkit kiinnostavat.

Vinkit tuossa postauksessa toimivat suurelta osin myös todella hyvin ihan kenelle vain, joka haluaa voida hyvin. Ja jos kaipailee yleisesti ottaen vain ihania, terveellisiä reseptejä niin Virpin nykyinen sivusto Vanelja on upea – tsekatkaapas sekin!

 : Viola

PS. En muuten tiedä kuinka suuri joukko raskausaiheista kiinnostuneita siellä ruutujen toisella puolella on? Olisi ihana tietää, kiinnostaako tämän aihepiirit postaukset ketään? Hihkaiskaa hep kommentiboksiin jos teitä siellä on!

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

Liikunta

Maailman paras kuntosali

tammikuu 17, 2016

Olen viime aikoina koukuttunut päivittäiseen liikunta-annokseeni entistäkin tiukemmin. Samalla kuitenkin kalenterini on pysynyt kohtalaisen täytenä – tarkoittaen sitä, että kuntosalille tai jumppiin matkaaminen läpi kaupungin on jotain, joka ei oikein meikäläistä sytytä.

Haluan, että liikuntahetki on päivässäni se kohta, joka tuo lisää poweria ja hyvää oloa niin kropan kuin mielenkin puolelle. Ja tiedän kokemuksesta, että itseäni stressaa aika lailla se, mikäli liikuntapaikalle pääseminen vie turhan kauan aikaa – tällöin ei tuo hyvän olon tavoite ihan täyty.

Muun elämän ollessa pakostakin enemmän tai vähemmän aikatauluihin sidottua, haluan että treenihetkeni on vapaa näistä arkisista vaatimuksista. Lisäksi olen myös ihmistyyppinä aika lailla spontaania laatua – eli joskus haluan treenata ennen aamukuutta, joskus iltakybältä. Näihin jokseenkin koviin vaatimuksiini ei kovin moni kuntosali vastaa. Lisänä soppaan humpsahtaa vielä se fakta, että vaadin treeneiltäni laajaa skaalaa; liikun vähintään tunnin joka päivä ja tästä johtuen en halua tehdä jatkuvasti samaa jumppaa – joskus kaipaan hikistä lihaskuntotuntia, kun taas toisena päivänä kroppani halajaa pilatesta tai voimajoogaa.

kuntosali

Tästä syystä olenkin viime aikoina todella diggaillut netin laajaa liikuntavalikoimaa. Uusin bongaukseni tällä saralla on Shape.fi -sivusto. Tämä paikka tarjoaa todella laajan valikoiman erilaisia tunteja – on kahvakuulaa, venyttelyä, tanssia ja corea. Omaksi suosikikseni ovat muodostuneet tehokkaat ja lyhyehköt kahvakuula-tunnit sekä venyttely.

Kahvakuula-tunneilla ohjaajan läsnäolosta on todella suuri hyöty; muutoin kuulan kanssa heiluminen voisi ainakin omalla kohdalla mennä vähän sekavaksi. Virtuaalicoachin avulla treeni sujuu kuitenkin todella helposti, sillä selkeät asento-ohjeet pitävät niin kuulailun tehoista kuin myös turvallisuudesta huolen. Venyttelyä taas teen aina, kun huomaan kropan käyvän liian kierroksilla – tai kun yksinkertaisesti on jäykkä fiilis.

kuntosali3

Eli tosiaan: olen siis tainnut löytää maailman parhaan kuntosalin. Se on aina auki, se sijaitsee kirjaimellisesti kotiovellani ja siellä en koskaan joudu jonottamaan suosituimmille tunneille. Senkus rullailen jumppamattoni lattialle, nostelen painot eteeni ja painan videolta starttia – ja hikoilu voi alkaa! Me likey.

kuntosali2

Jos innostuit kokeilemaan Shapen palvelua, niin täältä pääset rekisteröitymään Shape.fi-sivuille käyttäjäksi – alle kymppi (9,90 €) menee tähän hommaan kuussa, ei siis todellakaan paha hinta! Lisäksi Shapen tiimi on laittanut pystyyn arvonnan, josta voit voittaa treenivaatteita tai lahjakortin palveluun – arpaonneasi pääset testailemaan tätä kautta!

Je heips, ei muuta kuin mahtavaa sunnuntaita kaikille!

Nauttikaa – sunnuntait ovat ihan tehtyjä siihen tarkoitukseen.

Viola

 

 Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

Yleinen

Uudistusta ja unelmia

tammikuu 13, 2016

Blogiin on lähiaikoina luvassa pientä päivityistä, niin ulkoista kuin sisäistä. Ja aina kun ideaprosessit lähtevät itselläni käyntiin, kuten nyt tämän blogiviilailun myötä, otan esiin ideakirjani, lehtiä, värejä ja mitä ikinä keksinkin – ja sukellan kuin joulusta innostunut lapsi leikkelyjen ja liimailujen pariin…

ideataulu

Rakastan myös Pinterestiä, mutta oikeassa paperin ja kynän yhdistelmässä on silti aina jotain maagista, vahvempaa. Netin ideatauluihin on helppo kiinnitellä sitä sun tätä, mutta inspiraatiohetken jälkeen nuo taulut saattavat usein unohtua bittitodellisuuteen. Toisin on paperista askarrellun ja leikellyn unelmakartan tai ideataulun kanssa. Sen voi kiinnittää johonkin, mistä se joka päivä näkee. Tämä auttaa joskus ihmeellisenkin nopeasti toteuttamaan asioita ja kulkemaan kohti uutta (jos niin haluaa). Itselläni on unelmakartan käytöstä yhden kerran kokemus, ja se kerta oli niin onnistunut, että olen jopa vähän pelännyt tehdä uutta… Entä jos homma ei enää toimikaan? Vai kuvittelenko vain, että se aikanaan toimi? Onko ehkä kuitenkin niin, että taikuutta ei unelmieni paperille liimailussa ollut – vaan kyse olikin pelkästään siitä, että asioiden konkreettinen hahmottaminen sai itseni toimimaan päivittäin, tehden valintoja ne tietyt haaveet mielessäni (haaveet, joista nopeasti tuli totta)? Niin tai näin, ei kai sillä väliä? Jos homma toimii niin parempi vaan mennä sen virtojen mukana.

unelmakartta

Mutta niin, takaisin ideointiin ja blogin päivityksiin. Keskityn tällä hetkellä miettimään tänne sivuilleni uudenlaisia postauksia, vinkkejä, reseptejä ja sisältöjä – eli luultavasti vähän normaalia hissukampaa toimintaa luvassa parin seuraavan viikon ajan. Mutta älköös pelästykö, sen jälkeen startataan entistäkin raikkaammat kuviot, uusilla energioilla!

Ja psssst…. suosittelen testaamaan unelmakartan kokoamista, vaikka pitäisit sitä kuinka hömppänä ideana. Saatat yllättyä…

Viola

 Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

HETKET JA FIILIKSET

Uuden kynnyksellä

tammikuu 7, 2016

Hei ihanat! Ja pahoittelut joulun jälkeisestä blogihiljaisuudesta. Joskus vain on tarpeen ottaa pientä breikkiä arjen hulinoista, aikatauluista ja kaikista normaaleista elämän tekemisistä. Eli tästä syystä blogikin oli pikkuisella joululomalla…

Sillä kun ottaa vähän etäisyyttä, on yhtäkkiä taas täynnä virtaa – ja pää kukkii uusia ideoita… Eli toisin sanoen, meikä palasi nyt takaisin tänne blogin sivuille! (Jos nyt kukaan sinänsä ehti kaivatakaan, hehe.) Ja hei, mikäs sen parempi aika aloittaa bloggailua taas pienen tauon jälkeen kuin uuden vuoden alku?

Kuvankaappaus 2016-1-7 kello 16.55.52

Katse siintää tulevassa… tai sitten ihan vaan kakuissa. Molempi parempi! (kuva lapsuuteni maisemista Etelä-Ranskasta)

Joten tässä sitä ollaan: uusi vuosi ja sen mukanaan tuoma tuntemattomien polkujen jännitys. Uudessa vuodessa on aina jotain vähän maagista – tänä vuonna normaaliakin enemmän. Uuden vuoden myötä on omaan elämääni nimittäin luvassa aika mittavia muutoksia tässä lähiaikoina…

Meidän pikku poppooseemme saapuu nimittäin tänä vuonna uusi jäsen – eli perheenlisäystä tässä sydän sykkyrällä odotellaan! (Ja tällä kertaa kyse siis ihmislapsesta eikä uudesta adoptiokoirasta… Ihan vaan tarkennuksena heille, jotka saattavat luulla viittauksen olevan koiraluontoinen – kuten oman äitini kohdalla kävi uutiset kertoessani, hihii…)

Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että tästä vuodesta on jo nyt vähän pää pyörällä, mutta erittäin hyvällä tavalla. Love is all you need peeps. 

 

-Viola

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.