Monthly Archives

toukokuu 2016

HETKET JA FIILIKSET Yleinen

Se suuri unelma

toukokuu 27, 2016

Niin kauan kuin muistan, olen ajatellut että joskus, jonain kauniina päivänä, kirjoitan kirjan. Ideat kirjan aiheesta ovat vaihdelleet tiuhempaan tahtiin kuin Matti Nykäsen vaimot – mutta itse halu kirjoittaa ei ole koskaan kadonnut minnekään.

unelma2

Haluan kirjoittaa unelmoinnin voimasta ja elämän ihmeellisyydestä. Kyynikot here I come.

Viime aikoina unelmani on vainonnut mieltäni entistäkin enemmän. Olen aloittanut (ja teilannut) monia hyvinkin erilaisia tekstejä, editoinut aiempia tekeleitäni, iloinnut, hihkunut onnesta inspiratioon iskiessä – ja sitten toisena hetkenä taas epäillyt unelmaani, masentunut, ahdistunut, kiroillut ja päättänyt, ettei hommassa ole mitään järkeä… Kunnes taas hetken päästä olen rakastunut unelmaani syvemmin kuin koskaan.

Elämä unelmani kanssa on siis, lievästi ilmaistuna, vuoristoratamaista meininkiä.

granjapetitbo

Haluan kirjoittaa aamukahveista ja pysähtyneistä hetkistä auringossa.

Nyt olen kuitenkin päättänyt yksinkertaisesti toteuttaa unelmani. Mihin tämä päätös vie, sitä en tiedä. Olen kuitenkin pari asiaa oppinut jo tähän mennessä elämästä (ja kirjoittamisesta) ja yksi tärkeimmistä on tämä: ilman tekoja ovat unelmat aina ja ikuisesti vain unelmia.

Ja mitä sitten jos kirjani ei koskaan löydäkään lopullista muotoaan? Kaatuuko maailma? No, ehkä tämän yhden pienen meikäläisen universumi voi hetkeksi notkahtaa raiteiltaan, mutta siinäpä se. Liian usein sitä sortuu pelkäämään asioita ennen niiden tapahtumista, stressaamaan tuntemattomasta ja huolehtimaan horisontissa häilyvistä epäilyksistä.

Mitä sitten jos mokaa? Jos kirjoittaa maailman huonoimman kirjan tai ei pääsekään suunnitelmissaan koskaan loppuun asti?

No, silloin voi todeta että paska tsägä – mutta samalla myös liputtaa sen johdosta että yritti. Sillä kuinkakohan monta hienoa romaania varmasti elääkään vain niissä pöytälaatikoissa ja läppäreiden muisteissa? Tai kuinka suuri joukko rakkaudentunnustuksia haihtuu taivaalle pelkojen voimasta, päivittäin? Miten valtava onkaan niiden unelmien lauma, jotka murskautuvat sanaparien ”en osaa” tai ”en onnistu” voimasta?

Liian suuri.

unelma1

Niinpä lopetankin tämän postauksen tähän. Ja lähden kirjoittamaan.

Unelmoidaan, tehdään hyvää ja mennään kohti… Kohti tavoitteita, haaveita ja toisiamme.

-V

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

Ruoka Yleinen

Treffi-illan vegemätöt

toukokuu 24, 2016

oumph3Kävimme hiljattain miehen kanssa testaamassa Oumph-vegeuutuudet, joita pääsee nyt maistelemaan O’Learys-sporttiravintoloissa. Oumph-annosten pääasiallisena raaka-aikaneena ovat soijapavut, jotka ovatkin tofutuotteiden sekä muiden soijavalmisteiden kautta varmasti jo tuttu juttu kasvisruokia suosiville.

Oumphin kohdalla uutuus-elementin luo, ainakin omasta mielestäni, annosten ”miehekkyys” eli sporttibaarin ruokalistalle mainiosti sopiva runsas ja suolainen olemus sekä se, että lähes kaikki menun ruoat ovat täysin vegaanisia (lukuunottamatta lakto-ovovegetaarista caesar-salaattia).

Olen aina ajoittain kasvisruokailijana löytänyt itseni tilanteista, jossa burgeripaikoissa tai muissa vähän reilumman ruokapuolen ravintoloissa olen puputellut iänikuista raastesalaattia patonginpalan kera tai lipitellyt tomaattisoppaa, muiden syöjien nauttiessa vähän muhevammista annoksista. Onneksi nykyään kasvisburgerit ja vegaanikebabit eivät ole enää utopiaa, sillä vaihtoehtoja vegeille ja vegaaneille löytyy jatkuvasti enemmän.

oumph4

Tästä Oumph on loistava esimerkki. Ja sporttibaarit kun eivät ole ehkä yleisesti ottaen ihan parhaita paikkoja kasvisruokailijoille niin onkin aivan mahtavaa, että kasvisruoka tekee Oumphin kautta nyt taas yhden uuden aluevaltauksen; valloittaen nacho- ja fajitaslautaset ja hypäten jopa bbq-burgeriinkin – keskellä oluttuoppien ja tv-screenien kansoittamaa rentoa ravintolaympäristöä.

oumph1

Oma makuraatimme (koostuen itsestäni ja sekäsyöjä-miehestäni) nosti Oumph-menulta suosikkiannoksiksi quesadillat sekä nacholautasen. Kokonaisuudessaan kaikki annokset listalta toimivat hyvin, mutta erityisesti juuri quesadillojen sekä nacho-platterin runsaat ja sopivan suolaiset makumaailmat olivat meidän testailussamme ykkössijalla.

oumph2

Ja plussaa vielä siitä, että vegaaneillekin on tarjolla nykyään tämäntyylisiä ruokapaikkoja, joissa ruokaa kutsutaan kotoisasti ”mätöksi”! Kaukana ovat siis päivät, jolloin miehisemmän raflan menun vegaanivaihtoehto oli automaattisesti pelkkä kuiva porkkanaraaste tai ranskalaiset ketsupilla – ja se jos mikä ansaitsee iloista hihkuntaa osakseen! Eli hurraa monipuolisuudelle ja astetta vehreämmälle ravintolakulttuurille!

-V

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta