Monthly Archives

joulukuu 2016

Ruoka

Pupunruokaa & haaste tammikuulle

joulukuu 30, 2016

tibits

Niin sä syöt tota pupunruokaa. Oh ja ah kuinka usein tätä lausahdusta sai kuulla vielä aikanaan, ryhtyessäni lukioikäisenä kasvissyöjäksi. Nykyään on onneksi kuljettu jo kauas noista ajoista, enkä ole enää pahemmin näitä ”hauskoja letkautuksia” kasvissyöntiin liittyen kuullut. Tosin ne ikuiset proteiinikysymykset leijuvat edelleenkin ilmassa ajoittain… Ruokabrändien rakentama proteiini-hypetys on nimittäin aiheuttanut sen harhaluulon, että protskuja pitäisi jotenkin jatkuvasti tankata. Näin ei kuitenkaan ole, on kyseessä sitten seka- tai vegeruokavalio – aiheesta tietoa muun muassa Puolikiloa.fi-sivulla.

Anyways, viime aikoina olen itse syönyt yhä enemmän vegaanisesti. Lähdin hommaan henkselit paukkuen, kuten aina teen innostuessani jostain – mutta sitten tajusin, että ruokavalion hiominen uuteen suuntaan on omalla kohdalla parempi tehdä vähitellen. Näin ollen olen pala palalta opetellut uusia tapoja syödä entistä enemmän kasvisvoittoisesti, ja vähitellen esimerkiksi juustot ovat jääneet lautaselta pois lähes kokonaan. Edelleen saatan syödä normipizzaa, enkä jaksa stressata syömisistä juhlatilanteissa – mutta muuten on ruokavalioni viime aikoina ollut lähes täysin vegaaninen.

Tammikuussa alkava Vegaanihaaste tarjoaa täydellisen mahdollisuuden itselleni testata täysipäiväistä vegaaniateriointia yhden kuukauden ajan. On kiinnostavaa mitkä asiat tuntuvat mahdollisesti haastavilta ja mitkä ehkä yllättävän helpoilta. Saas nähä!

tibits2

Tammikuussa siis luvassa mitä luultavimmin enemmän ruokareseptejä kuin mitä viime aikoina olen tänne ehtinyt rustailemaan – aion ottaa tehokkaan testiasenteen uusiin ruokiin Vegaanihaasteen kautta: pannu kuumaksi siis ja entuudestaan vieraita juttuja kokkailemaan!

Lähteeköhän joku teistä ihanaisista messiin Vegaanihaasteeseen? (Voisin ehkäpä perustaa oman tsemppiryhmän vaikkapa Facebookiin mikäli siellä ruutujen toisella puolella olisi monia asiasta kiinnostuneita.)

-V

Ps. Postauksen kuvissa näkyy Lontoon mahtava Tibits-kasvisrafla. Suosittelen! (nyt alkoi kuola valumaan kun lähdin muistelemaan noita Tibitsin ruokia… Oijoi.)

 Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

HETKET JA FIILIKSET Yleinen

Kolmenkympin tuolla puolen

joulukuu 27, 2016

viola1

Tänään se tapahtuu – täytän kolmekymmentä vuotta!  Juhlapäivän kunniaksi ajattelin tarjoilla teille sekalaisia ajatuksiani kuluneista vuosista sekä (kyseenalaisia) elämänviisauksiani.

Here we go pupuset!

  • Lapsuuteni rakkaimmat muistot ovat tehty kesästä ja hiekkaisista varpaista, äidin leipomista sämpylöistä, mehuhetkistä pihamajassa, serkkujeni kanssa hölmöilystä, tarrojen keräilystä ja askartelusta, Barbeista ja lautapeleistä, automatkoista läpi Euroopan, nauruhepuleista ja ravintolaleikeistä, vaarin makaroonilaatikosta ja hetkistä mummolan parvekkeella. Kiitos lapsuus, olit aivan ihana ja paras!
  • Nuoruudessani elin osin pumpulissa ja sitten taas toisaalta kohtasin tuonastisen elämäni vaikeimmat asiat. Elämän eteeni heittämistä haasteista opin muun muassa sen, että olen vahvempi kuin ikinä olisinkaan uskonut.
  • Työelämään kunnolla astuttuani sain tehdä monenlaisia duuneja, tavata todella erilaisia ihmisiä ja oppia itsestäni aivan uusia puolia. Sanoisinkin kaikille nuorille, että erilaisten töiden tekeminen on ehkä paras juttu jota voi tehdä. Tai no ei nyt ihan paras (esim rakastuminen on kyllä vielä kivempaa), mutta erittäin suositeltava silti.
  • Lähdin aikanaan Jenkkeihin vähäksi aikaa asumaan ihan vain, koska se tuntui oikealta päätökseltä. Jätin työt, kämpän ja tutut kuviot ja suuntasin asumaan Colorado Springsin kaupunkiin, peurojen ja Walmartien keskelle. Tuosta ajasta käteen jäi muun muassa rakkaus joogaan, vahvistunut innostus terveelliseen kokkailuun sekä fiilis siitä, että elämä kantaa.
  • Opiskeluajoista sain lisää uskoa siihen, että asioita voi tehdä omalla tavalla eikä paras tie ole aina se suorin.
  • Avioliitto ja äidiksi tuleminen ovat tietysti ihan oma luku sinänsä. Niistä voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon, mutta juuri nyt sanon vain tämän: elämää ei voi ikinä täysin ennustaa. Onneksi. Ja rakkautta – sitä on turha ylittää hallita, muokata toivomaansa muottiin tai nyrkkeillä pois näköpiiristä. Siellä se aina on, kaikkialla ja kaikessa. Onneksi.

 

Pus!

-V

 

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

HETKET JA FIILIKSET Joulu

Hei hoi joulu!

joulukuu 23, 2016

tuolifazer2

Tänään se tapahtui. Viimein. Koin Sen Hetken, jolloin ajattelin housun puntit innosta tutisten ja piparinkuvat katseessani kiiluen: ”Joulu tulee!”. Tähän asti olen nimittäin kriiseillyt jonkin verran siitä, että joulufiilikseni on ollut jokseenkin kadoksissa. Ei siis niin, että olisin itse ollut jotenkin talven nuuduttama, vaan se kuuluisa joulun tuntu on vaan ollut jotenkin hukassa. Ehkä syynä on ollut se, että mielessä on vaan ollut paljon muuta. Niistä asioista ehkä lisää joskus.

Mutta nyt on aika joulufiilistelyn – kun sen makuun vihdoin pääsin! Aika siis vetäistä se hieman hönö tonttulakki päähän, sytytellä ylitsevuotavan paljon pikkuvaloja kämppään, juoda glögiöverit ja hoilata hölmöjä lauluja rakastavalle vauvalle ne hassuimmat joulukipaleet.

tuolifazer

Joulun tunnelmaa oli yltäkylläisesti myös ihanan kotikaupunkini keskustassa kun siellä tänään pörräsin. (Helsinki, oot upee!) Sieltä bongasin kuvissa näkyvän pöydän – asetelmassa oli jotain niin tunnelmallista, että oli pakko napata kuvat.

Niin kaupunki kuin joulukin on täynnä tällaisia pieniä, vähän salattuja hetkiä ja näkyjä – ne huomatakseen on usein mentävä iisisti eteenpäin, joulutyylillä: nauttien, ihastellen ja kiitollisella mielellä.

Ihanaa joulun aikaa kaikille! Olette ihan paras lukijajoukko ikinä. Pus.

-V

 Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

TYYLI JA MUOTI Yleinen

Vaatekaapin uudistusta & ostos nimeltä Pure Waste

joulukuu 19, 2016

 purewaste2

Olen aloittanut hiljaisen varmasti etenevän projektin joka kantaa nimeä vaatekaapin puhdistus ja uudistus. Sen ensimmäinen vaihe on ollut oman asenteen muokkaaminen, ja tämä homma onkin ollut se vaativin – sanoisin, että olen elänyt tätä vaihetta jo parisen vuotta. Nyt viimeisen vuoden aikana on tämä suuntaus vain vahvistunut entisestään. Väitänkin, että monen asian ja projektin aloittamisessa se oman mielen voima ja asenteen vaikutus asian etenemiseen ja onnistumiseen on kaikista tärkein juttu. Niin tässäkin. Olenkin siis opetellut olemaan ostamatta ja hankkimatta uutta. Juu, ei helppo homma kun omistaa geenit jotka rakastavat arjen estetiikkaa, kauniita vaatteita sekä niistä nauttimista. En väitä olevani mikään puritaani, joitain ostoksia on ajoittain tullut tehtyä. Entiseen elämääni verrattuna muutos on kuitenkin valtava.

No miksi olen ruvennut tällaiseksi vaatekauppoja vältteleväksi mummoksi? Siitä syystä, että uusien vaatteiden hamuaminen ei oikein enää sytytä. Haluan ostaa asioita, joita todella haluan ja joissa on jotain erityistä, joka sytyttää. Asioita joista tiedän nauttivani pitkään, innosta hihkuen vielä vuodenkin päästä ostohetkestä. Tähän ovat varmasti vaikuttaneet monet asiat: ikä, vauvan saaminen sekä toki myös maailmalta kantautuneet uutiset liittyen vaateteollisuuteen. (Muun muassa dokkari True Cost  esittelee tätä vähemmän säihkyvää puolta muotialan kääntöpuolesta. Suosittelen katsastamaan, löytyy Netflixistä.)

purewaste1

Hiljattain aloitin projektini toisen vaiheen, eli vaatekaapin puhdistuksen. Tosin tämä osio on jäänyt edelleen kohtaan, jossa avaan ennen-niin-siistin ja nykyään erittäin sotkuisen vaatekaappini (syytän vauva-aikaa, hehe) ajatuksenani superpuhdistaa vaatekasat tehokkaasti ja nopeasti – mutta siihen se onkin jäänyt. Aina on tullut jotain, bebe on herännyt tai muut hommat kutsuneet, eli vaatekaappi odottaa röykkiöineen vieläkin tämän vaiheen starttaamista. Nyt kuitenkin sain asian suorittamiseen uutta intoa, kun ostin yhden vaatekappaleen uudistuvaan, hyvän fiiliksen vaatekaappini. Ostin ihan perusvalkoisen t-paidan, mutta itselleni uudelta merkiltä. Pure Waste -paitani on valmistettu kierrätysmatskuista, se on kotimainen ja mikä parasta: todella miellyttävä ja hyvä päällä. Jee ja wow tämäntyylisille uusille brändeille!

Tästä onkin nyt hyvä jatkaa. Uusi, ihana t-paitani päälläni sukellankin viimeistään huomenna vaatekaappiani siivoamaan. (Tai no, ihan viimeistään joulun pyhien jälkeen.) Wish me luck!

-V

 Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

HETKET JA FIILIKSET

Tahmean aamun kukistajat

joulukuu 15, 2016

kahvijavoide

Tänään oli sellainen aamu, etten olisi halunnut nousta sängystä. Koskaan.

Aiemmin tällaisia aamuja oli harvoin sillä olen aikaisten aamujen fani. Tai siis olin. Nykyään en enää nauti aikaisin heräämisestä samalla lailla kuin ennen, sillä takana on yli puoli vuotta öitä joina en ole nukkunut paria kolmea tuntia pidempiä pätkiä. Onkin mahdotonta edes kuvitella miltä tuntuisi nukkua vaikkapa kuusi tuntia putkeen…

Pointtina on se, että meillä kaikillahan – aivan sama onko kyseessä kaltaiseni zombiemama vaiko aivan joku muu – on vaikeita aamuja. Aamuja, jolloin kaikki tuntuu raskaalta ja tahmealta.

Onneksi olen käynyt elämäni aikana läpi ajanjakson, jolloin jouduin työputken vuoksi selviämään neljän tunnin yöunilla, vuoden ajan. Tai no, eihän se hyvää tehnyt kropalle tai mielellekään – mutta opin kyllä paljon. Muun muassa sen kuinka pahimmankin väsymyksen saa hieman murrettua, ja sen, ettei elämän läpi kannata puskea pakonomaisesti niinä päivinä kun voimat ovat vähissä. Silloin nimenomaan pitää olla itselleen hyvä, helliä ja hemmotella ja sanoa että hemmetti oot upea ja kyllä sä pystyt tähänkin.

Niin ja siihen väsymyksen lieventämiseen on tosiaan parikin jippoa; hyvä kahvi ja silmänympärysvoide auttavat itselläni eniten. Kuvassa näkyykin oman aamuni pelastajat: kuppi kardemummakahvia sekä Originsin jumalainen GinZing Refreshing-silmänympärysvoide (löytyy ainakin Stokkalta, jos joku halajaa tätä parhautta mennä hypistelemään). Kiitos vaan näille kahdelle ihanuudelle tämän(kin) aamuni pehmentämisestä ja piristämisestä!

kahvijavoide2

Ja heips, alla vielä ohje kardemummakaffeen, mikäli joku haluaa testata tätä astetta pehmeämpää kahvetta. Sopii myös loistavasti joulunaikaan! (kardemumman voi myös vaihtaa kaneliin tai vaikkapa piparkakkumausteeseen)

KARDEMUMMAKAHVI

  • lempi(puru)kahviasi

  • raikasta vettä

  • kardemummaa

Mittaa kahvi ja vesi kahvinkeittimeesi. (Itse laitoin kahvia yhden ylimääräisen mitallisen suhteessa kuppien määrään – tee näin jos pidät vahvemmasta kahvista.) Lisää kahvinpurujen päälle kunnon ropsaus kardemmummaa. Paina keitin päälle ja odota. Kun juoma on tippunut, nauti hetki kardemummaisesta tuoksusta – ja sitten syöksy itse juoman pariin!

Olkaa kivoja itsellenne – sillä elämä on tässä ja nyt (jopa kauheina aamuina)

-V

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

HETKET JA FIILIKSET Yleinen

Tätä on Violan?

joulukuu 14, 2016

me

Jokin aika sitten kirjoitin blogin identiteettikriisistä sekä siihen liittyneistä ajatuksistani. Tuon postauksen jälkeen mietin ihan toden teolla sellaista lauseenpätkää, joka tiivistäisi ajatukseni tästä blogista ja siitä fiiliksestä, mitä toivoisin teille postauksien myötä voivani jakaa.

Päädyin tähän:

Violan-blogin maailmassa aamukahvit ovat vahvoja, nauruhepulit suositeltavia ja unelmointi pakollista.

Lause on sopivan suurpiirteinen ja rönsyilevä – kuten sen keksijäkin.

Voi olla, että keksin tuohon vielä jotain lisäystä myöhemmin, mutta eiköhän noilla sanoilla päästä jo alkuun…

 

Vahvojen naisten, kahvikuppien, naurujen ja unelmien puolesta since 1986,

-V

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

Joulu Yleinen

Santa baby…

joulukuu 11, 2016

Untitled design (1)

Olen aina tykännyt joululahjoista, vaikka nykyään tämän seikan myöntäminen onkin aika noloa. Sillä nykyäänhän ollaan niin konmarina ja downshiftaillaan simppelin elämän toivossa – ja kyllä, itsekin olen pyrkinyt jatkuvasti karsimaan turhaa tavaraa kierrätykseen ja myyntiin.

Mutta. Onhan se ihanaa. Miettiä joululahjoja ja paketoida (ahh! olen paketointihullu) niitä. Paketoinnista olen tehnyt suorastaan taidetta; se pitää tehdä joululaulujen soidessa taustalla, fiilistellen ja glögiä välillä nautiskellen. Etsin paketteihin joka vuosi jotain uutta ideaa; käytän niiden koristeluun erilaisia naruja, leimasimia, koristeita ja tusseja. Tässä paketointihihhuloinnissa jos missä piilee oman joulutunnelmani salaisuus!

Onneksi sitä on kuitenkin ymmärtänyt, muuttuneiden kulutustrendien myötä ja muutenkin, panostaa lahjoissakin siihen, että niissä olisi aidosti ajatusta ja rakkautta. Mieluummin annan esimerkiksi makean ystävälle yhden kauniisti pakatun ja erityisen hyvän levyn suklaata kuin valtavaa lajitelmaa halpiskarkkeja.

Ehdottomasti siis kannustankin meitä kaikkia miettimään kahdesti, mitä oikeasti haluaa sinne joululahjasäkkiin omalta osaltaan ostaa. Ehkäpä mummi ilahtuisi enemmän kortista, jossa lupaisit yhteisen tuokion kahvilassa kuin siitä perinteisestä käsivoiteesta ja vihreistä kuulista? Parasta on antaa lahja, josta itselläkin on aidosti hyvä fiilis; on se lahja sitten tavara tai elämys.

Joululahjojen, tai oikeastaan enemmänkin koko joulun fiiliksen, fanina laadin tähän muutamia lahjaideoita pukinkonttiin – ihanuuksia, joissa yhdistyy monenlaista hyvää:

  • Raaka/Rå mukit – Oi kuinka rakastan näitä kuppeja, erityisesti kokoelman vaaleita yksilöitä. Mietin taannoin Rå-kupposia TRE-liikkeessä hipelöidessäni, että saatan hyvinkin ostaa itselleni pari kappaletta näitä kaunokaisia kolmikymppisteni kunniaksi. Kaltaisilleni mukifriikeille tässä onkin hyvä lahjavinkki; nämä mukit ovat kotimaista käsityötä ja niiden kauneus oikein kutsuu viettämään hitaita aamuja, iloisia brunsseja ja tunnelmallisia iltahetkiä. Ah!
  • Ruokakirjojen puolella tuntuu käyvän nyt kuhinaa, sillä niin monia ihanuuksia ilmestyy markkinoille harva se päivä. Sokeria karttaville suosittelisin esimerkiksi Karita Tykän Sokeriton-kirjaa ja Manuela Boscon kirja Vegemania taas tarjoaa kasvisherkkuja ihan kaikille kokkailusta tykkääville.
  • Mikäli halajaa paketteihinsa (omiinsa tai muiden) kauneusputeleita, suosittelen vahvasti katsastamaan Flow Kosmetiikan tuotteet. Heidän valikoimansa on pullollaan huikean laadukkaita ja erittäin kohtuuhintaisia luonnonkosmetiikkatuotteita. Suomalaisuudesta toki myös iso ihana plussa!
  • Muodin ystäville vinkkeinä tarjoaisin ainakin Uhanan korvikset ja Makian pipot (myös Monkista bongasin eilen hyviä!).
  • Ja entäpä ne dudet, eli elämämme miekkoset – mitäs heille? Olisiko vaikkapa tutustumiskierros The Helsinki Distilling Companyn tislaamoon, after shave-seerumi tai hyvä kirja, kuten Tommi Kinnusen Lopotti.

Jouluun on muuten enää 13 yötä! Tämä tonttu taitaakin pian aloittaa fiilistelymeiningit lahjapajallaan… Glögiä mukiin siis ja lahjapapereita kaapeista etsimään.

-V

 

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

Yleinen

Puoli vuotta äitinä

joulukuu 7, 2016

IMG_20160915_141044

Ohops ja hilirimpsis – tänään onkin suuri päivä: meidän pikkuruinen vauvelimme onkin yhtäkkiä jo puolivuotias pötkylä! Puoli vuotta on mennyt nopeasti kuin silmänräpäys – ja kuitenkin tuntuu samalla, että tähän aikaan mahtuu kokonainen uusi maailma.

Juhlapäivän myötä aionkin suunnata suoraa päätä minimiehen kanssa juhlapäivää viettämään. Suunnitelmissa on ainakin porkkanaperunasosetta (bebelle), kaverien treffausta ja lenkkeilyä.

Ihanaa viikonjatkoa kaikille!

-V

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

Yleinen

Villi vapaus & viikon kivoimmat nettilöydöt

joulukuu 3, 2016

kahviVietän juuri tällä hetkellä erittäin harvinaista hetkeä: olen yksin kotona. Tai no, korjataan, en nyt aivan yksin: kyllähän täältä meidän huushollista aina yksi urospuolinen tyyppi löytyy (tällä kertaa koira).

Tämän ihmeellisen villin vapauden tunteen myötä pystyinkin harvinaisesti kohtaamaan aamupäivän ajatuksella ”Mitä haluaisin tehdä?”. Vauvatyypit tietävät, että tällainen tuntuu puolivuotiaan pötkön äidille mielettömältä luksukselta.

No, mitäs sitten tein? Ensin kävin pitkässä, kuumassa suihkussa (I know, huonoa iholle mutta ihan sama. Kuuma suihku on parasta!). Sitten tanssin radiosta sopivasti soineen Shania Twainin ”Man I feel like a woman” biisin läpi kunnon kreisimuuveilla. Tuli fiilis, että ainiin, tällainen hullu hörhöhän mä olinkin! Se teki niin hyvää. Äitielämä kun on maailman ihaninta, mutta välillä sitä aina hetkeksi kadottaa oman säihkeensä pyykkivuorten alle, ikuiseen kerrospukeutumisrumbaan ja kiireessä syötyihin välipaloihin. (Kaikki rakkaat kanssamamat, muistetaan siis vaalia sitä omaa itseämme, eikö? Täällä ainakin tuppaa tämä usein unohtumaan… Joten haastan myös itseni tähän!)

Sitten tein joulukahvia, eli keittelin ihan normaalit kaffet mutta mausteeksi heitin kardemummaa ja piparkakkumaustetta suodattimeen. Ah, hello instant-joulumieli! Tämän jälkeen nautin kahvini aamupalavoileipien kanssa lukien muutamaa blogia (asia jota en nykyään koskaan yleensä tee, sillä vauvan kanssa hengatessa en kännykkää tai läppäriä halua käyttää ellei ole pakko). Aika pian aloin kuitenkin miettiä, että mitäs nyt sitten. En siis ole kovin hyvä heittämään ihan lahnarennoksi elämää. Mutta sen jo tiesinkin.

Jotain ehkä kertoo rakkaussuhteestani kirjoittamiseen se, että aika lailla ensimmäinen ajatus (kahvin jälkeen) olikin se, että haa, ryhdyn kirjoittamaan. Niinpä nyt taidankin jatkaa tätä puuhaa tämän postauksen jälkeen muiden tekstieni parissa… Sitä ennen jaan teille vielä muutamat netin ihmeellisestä maailmasta tällä viikolla löytyneet kivat jutut – here ya go:

  • Bullet journal – Olenko ainoa joka ei ole jo kuullut tässä ”trendistä josta joka puolella kohistaan”? Anyways, hullu askartelijasieluni villiintyi tästä ajatuksesta aika lailla… Taidankin tehdä tänään oman kokeiluni tästä kalenteri/päiväkirja-yhdistelmästä. Glitterliima, here I come. HS:n ohjeet bullet journalin askarteluun löydät täältä.
  • Aamukahvilla-blogi. Wau, mikä ihanuus tämä blogi onkaan! Olen itse todella supernirso blogien suhteen, sillä myönnän mm. sinnepäin-kirjoitustyylin sammuttavan heti lukemisintoni – vaikka tiedänkin puhetyylin omaisen tekstin olevan monissa blogeissa harkittu veto. Mitäs meikäläinen sille voi, olen mummo. Anyways, Aamukahvilla-sivun monipuolisia tekstejä on vain yksinkertaisesti ihana lukea – eikä varmasti tarvitse ärsyyntyä kielioppivirheistä! Priimaa tavaraa nääs.
  • Creative Live -sivu. Olen nyt parin viikon ajan miettinyt, uskaltaisinko laittaa muutaman kympperöisen rahaani tämän sivuston tarjoamaan valokuvauskurssiin. Päälle päin sivu vaikuttaa vakuuttavalta, mutta nettikurssien suhteen sitä vain on aina vähän epäileväinen. Onkohan kellään kokemuksia tästä sivustosta – tai muista vastaavia kursseja tarjoavista toimijoista netin puolella? Nimimerkillä ”Kotiäiti tahtoo kouluttautua”.

Nyt tämä villi ja vapaa mama lähtee nyt kaatamaan kuppiinsa vielä vähän kahvia… Ihanaa viikonloppua kaikille!

-V

Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.

HETKET JA FIILIKSET Joulu Sisustus Yleinen

Unelma talosta

joulukuu 2, 2016

lattia


Tein tänään raikkaan lenkin vauvan kera ympäri oman kaupunginosan itselle tuntemattomampia kortteleita ja pikkukatuja. Siinä kävellessäni mietin aika monia asioita (samalla lipuen ajoittain myös ihanaan ajatuksettomaan tilaan).

Mietin sitä, että varsinkin nyt näinä vuoden pimeinä päivinä haluan tehdä joka päivä pitkän lenkin, aamuisen koiralenkin lisäksi. Sillä raikas ilma ja liikkeessä olo on aina ollut yhdistelmä joka avaa parhaiten niin kroppani kuin mielenikin.

Mietin myös joulua, jouluvaloja, työprojekteja, lakuja, kesää, Gilmore Girlsin päätösjaksoa ja siivousta (epätoivoisesti) odottavaa vaatekaappia. Noin muutaman jutun mainitakseni.

Puutaloalueita ja pieniä katuja tarpoessani eniten mietin kuitenkin taloa. Sitä taloa, jossa haluaisin joskus asua. Unelmieni kotia. Sitä, jossa olisi vaaleat lautalattiat, iso piha ja muumitalomainen torni. Taloa, joka tuoksuisi juuri ripustetuilta pyykeiltä, uunissa paistuvalta ruoalta, tulppaaneilta ja tuoreelta maalilta.

Taloa, joka tähän aikaan vuodesta olisi vähän liian täynnä jouluvaloja, joka maistuisi kardemummakahvilta ja jonka keittiön pitkä pöytä täyttyisi aamuisin astioiden kilinän lisäksi äänekkäällä höpinällä ja lempeällä musiikilla.

Sellainen se talo on. Ja vielä joskus sen löydän.

-V

*kuva löytyi täältä: Trendir

 Pssst! Seuraa VIOLAN-menoa helposti Instagramin, Facebookin ja Bloglovinin kautta.