Monthly Archives

tammikuu 2018

Äitiys Elämä

Vauvakuumetta? (Don’t ask.)

tammikuu 28, 2018

On vähän hassua, että sen jälkeen kun on pyöräyttänyt yhden lapsosen maailmaan on ihmisistä ihan luonnollista kysellä (hyvinkin pian) toisen tulokkaan perään.

No jokos teille on toinen pieni tulossa? / Eikö se olisi mukava, että perheessä olisi aika samanikäiset sisarukset? / Jokos sitä alkaa olla taas vauvakuumetta?

Oma henkilökohtainen fiilikseni on se, että lasten hankinta on sen verran monisyinen aihe etten ainakaan itse uskaltaisi mennä keneltäkään kovin keveästi kyselemään ”pikkuisten tassujen tömistelystä”. En, ellei toinen henkilö itse avaisi keskustelua aiheesta tai se nousisi luontevasti puheenaiheeksi. En nimittäin kannata aiheesta utelua sinkkujen, pariskuntien enkä myöskään jo lapsia hankkineiden kohdalla. Koskaan kun ei tiedä miten yksi kysymys voi kouraista vatsaa, nostaa kyyneleet silmiin ja osua siihen herkimmästä herkimpään hermoon sielussa.

Elämän aikana olen sivusta seurannut monenlaisia kohtaloita ja niihin on sisältänyt myös keskenään todella erilaisia perhe- ja lapsikuvioita. Näistä olen oppinut ainakin sen, ettei kenenkään tarinaa voi koskaan olettaa tuntevansa tai tietävänsä. Perheitä on myöskin yhtä monenlaisia kuin meitä ihmisiäkin, joten on turha olettaa mitään muiden elämästä vertailemalla sitä omaansa. Kaikilla on omat murheet ja ilonsa.

Omalla kohdalla toinen lapsi-utelut eivät sinänsä ole loukanneet mutten myöskään erityisemmin haikaile asiasta avautua ihan joka kahvipöytäkeskustelussa. Lisäksi jokin aika sitten tätä aihetta miettiessäni nousi mieleeni pelottava hetki, jonka koin raskausaikani toisella kolmanneksella. Tuota iltaa ja yötä en oikein edes haluaisi muistella, mutta sanottakoon nyt tämä: en koskaan ole ollut niin peloissani. Luulin että menetän vauvan. Myöhään illalla Kätilöopistolla saapuessani minulle todettiin, että ”eipä sitä nyt voisi edes pelastaa, jos jotain käy”. Tuo heitto ei varsinaisesti vähentänyt hysteeristä itkeskelyäni ja ahdistuneisuuttani yhtään.

Tuota iltaa ja yötä hiljattain muistellessani mietinkin, miltä mahtaa tuntua heistä joilta udellaan vauva-asioista – ja takana onkin jotain aidosti traumaattista. Menetystä, surua, sydäntäriipaisevaa tyhjyyttä.

Mikäli itselleni olisi tuona iltana Kättärillä käynyt huonommin, en varmasti osaisi kohautella olkiani vauva-asioista puhumisille yhtä kevyesti kuin mitä nyt teen. Olenkin äärettömän kiitollinen jo ihan tästä yhdestä, täydellisen hassusta, hilpeästä ja viisaasta lapsestani – enkä edes osaa ajatella tässä hetkessä vielä mitään vauvoja tai oikein muutakaan. Aivokapasiteettini on niin sanotusti onnellisesti ja hieman väsyneesti täynnä.

Mutta muistetaan, että kaikilla eivät tilanteet ole aina yhtä onnellisia – eli jätetään ne vauvakyselyt sinne pääkopan uumeniin.

Keitetään mieluummin kahvit, kysytään mitä kuuluu ja kuunnellaan vastaus.

 

Uncategorized

Herkullisin välipala juuri nyt

tammikuu 24, 2018

Kehitin eilen kuumimman välipalan aikoihin. Ajattelin nyt jakaa tämän ihanuuden kanssanne, sillä saan jatkuvasti kyselyitä hyvistä kasvipohjaisista aterioista, välipalaideoista sekä tuoteuutuuksista.

 

Eli tässäpä tämä välipalamaailman kaunokki kaikessa hurmaavuudessaan:

 

Vaniljajogurttia granolalla & valkosuklaalla

(vegaaninen)

Plantin vaniljajogurttia (nälkään suhteutettu määrä)

Paulúns Kaakao ja Vadelma -granolaa

iChocin White Nougat Crisp -valkosuklaata (murustettuna päälle)

 

 

Kokoa annos kaatamalla jogurttia kippoon, lisäämällä granola päälle ja kuorruttamalla koko komeus suklaalla.

Nauti mieluiten kahvin kanssa. (No okei, käy teekin)

Lisää tähän kokonaisuuteen vielä hyvä kirja – ja hetken verran elämä on aika täydellistä.