Browsing Category

Ekologisuus

Eettisyys Ekologisuus Tyyli

Vaatekaapin uudistus – part 1

huhtikuu 24, 2018

 

On aika sukeltaa aiheen pariin, joka on jo pitkään pyörinyt mielessä.

Se liittyy asiaan, joka koskettaa meitä kaikkia: vaatteisiin.

Vaikkei olisikaan millään tasolla kiinnostunut vaatteista tai muodista, on kuitenkin suhteellisen epätodennäköistä etteikö sitä kuitenkin käyttäisi jonkinlaisia vaatteita, päivittäin. (ellei sitten elele nudistirannalla tai muuta mukavaa)

Joten: oletko miettinyt, minkälaisia vaatteita oikeastaan päällesi pistät aamuisin?

Minä olen – ja on kyllä suoraan sanoen ahdistanut!

En nimittäin todellakaan omista mitään täydellistä, eettistä sekä ekologiset arvot mielessä suunniteltua vaatekaappia. Omani on tällä hetkellä enemmänkin mallia tällainen-olin-joskus, sillä uusia vaatteita en ole juurikaan ostanut raskauden ja lapsen syntymän jälkeen. Shoppailuni olen aiemmin tehnyt lähinnä ihan ”normiketjuissa” sekä nettikaupoissa.

Nyt tekisikin mieli uudistaa tyyliä siihen suuntaan, jonka koen nykyisessä fiiliksessäni omakseni – mutta en kuitenkaan halua enää ”vain ostella” vaatteita kuten ennen. Tietoisuus vaatehankintojen ympäristövaikutuksista sekä myös niiden eettisyydestä – liittyen esim. valmistusmaahan sekä -oloihin – kolkuttelee mielessä. Samalla olen kuitenkin edelleen se tyttö, joka aidosti rakastaa kauniita esineitä, värejä ja materiaaleja. Olen se tyttö, joka käveli aikanaan tarhaan äidin korkkareissa – koska niitä niin rakasti.

Miten siis yhdistää nämä kaksi maailmaa – eettinen ja esteettinen?

Ääripäät eivät ainakaan tunnu tässä asiassa lainkaan omilta; en halua verhoutua pelkkään sammaleeseen ja kuusenhavuihin ollakseni mahdollisimman ympäristöystävällinen – mutten myöskään halua luopua rakkaudestani kauniisiin vaatteisiin, väreihin ja materiaaleihin.

En ole vielä keksinyt ratkaisua tähän dilemmaan, mutta ensimmäiset askeleet kohti parempaa vaatekaappiani – ne ovat jo mielessä.

Aion ottaa tämän kevään sekä kesän harrastukseksi kirppikset sekä second hand -putiikit. Haluan katsoa, helpottuisiko löytöjen tekeminen kunhan vain kävisin näillä käytettyjen vaatteiden keitailla tarpeeksi usein. Eli toisin sanoen: aion ottaa haltuun itselleni tähän saakka hieman haastavalta tuntuneen kirppishaukan elämän ja käydä läpi Helsingin (ja muunkin Suomen!) kirpputorien tarjontaa. Tästä seuraa sitten raporttia niin blogiin kuin Instagramin puolellekin.

Kirpputorilaiffin lisäksi aion myös tutustua eettisiin vaatebrändeihin (joita esim Weecos on pullollaan) ja muihin muotialaa parempaan suuntaan muokkaaviin tahoihin, kuten vaikkapa Vaatevallankumoukseen – joka on muuten parhaillaan käynnissä.

 

Joten: paremman muodin puolesta – kohti kevättä, kirppiksiä ja vaatekaapin uutta elämää!

 

Ekologisuus Palstaviljely Ruoka

10 syytä rakastua palstaviljelyyn

maaliskuu 18, 2018

 

Viime vuoden alussa sain tietää saaneeni kaupungilta mahdollisuuden vuokrata viljelypalstan eräältä Helsingin palsta-alueelta. Olin siis ollut jonossa jo jonkun aikaa – ja vähän unohtanutkin koko asian – kun sain yhtäkkiä tietää erään palstan nopeasti vapautuneen, ja nyt tuo pieni läntti maata voisi olla mahdollisesti oma, tuleva viljelysmaani.

Otin palstan, tietämättä mitään kasvipalstan vuokraamisesta tai ylipäätään (minkään asian) viljelystä. Onneksi oli äiti, joka hoitikin loppupeleissä luvattoman paljon palstaan liittyviä asioita puolestani, itseni ollessa kiinni tuolloin vielä aika pienessä lapsessamme.

Ensi kesänä palstanviljely onkin sitten jo ainakin piirun verran tutumpaa puuhaa – ja nyt mielessä jo kutkuttelevatkin erilaiset mahdollisuudet ja ideat, tulevan kauden kylvämisiin liittyen. Viime kesän suosikkijuttujani palstan sadon osalta olivat lehtikaali, persilja, raparperi ja mangoldi.

Mutta who knows – ehkä ensi kesänä jotkut uudet ”satokauden starbat” varastavat shöyn? Saa nähdä!

Aion joka tapauksessa, mahdollisimman pian, suunnata puutarhakauppoihin erilaisia siemenpusseja hypistelemään. Sillä muutamasta tuollaisesta pussukasta se viljelijän ”urani” viime vuonnakin käynnistyi. (kuva alla)

 

 

Miksi sitten oman kasvimaan/viljelyspalstan pitäminen on NIIN ihanaa? No koska…

1) Omiin ruokiin tulee automaattisesti uutta väriä kun on omasta takaa heittää keittoihin uusia yrttejä, tipauttaa wokin sekaan kourallinen mangoldia ja surauttaa smoothieen oman maan marjoja.

2) Palstalla maata kääntäessä, rikkaruohoja kitkiessä ja siemeniä kylväessä saa yllättävänkin paljon treeniä. Erityisesti maan kääntäminen oli aikamoisen raakaa työtä. (Kätevää olikin, että en tehnyt sitä itse – heh- vaan sen hoiti mahtava serkkumies.)

3) Palstanpitäjänä tulee automaattisesti oltua aika paljon ulkona; omia pikku tiluksia kun pitää hoitaa viljelyskauden ajan montakin kertaa viikossa. Viime kesänä rankkasateiden aikaan tämä ulkona oleminen ei ollut niin auvoista, mutta oli keli mikä hyvänsä – tuli palstalla käymisestä jälkeenpäin aina niin hyvä mieli. Tuntikausien ulkona olon jälkeen kun fiilis on aina vähän kuin lapsena pitkien kesätemmellyspäivien tai talven pulkkamäki-ilottelujen jäljiltä: raukean väsynyt – ja muikean onnellinen.

4) Rakastan ruokaa, joka on simppeliä ja raikasta. Sämpylöitä omasta uunista, palstalta kerättyjä yrttejä, anopin (ihanasti!) meille keräämiä mustikoita. Niinpä palstalta kotiin pyöräily, täyden vihanneskorin kera, onkin mielestäni aika huikeaa laiffia.

 

 

5) Äitinä koen ihan mieletöntä iloa siitä seikasta, että palstan kautta oma lapsi voi saada erilaisen kosketuksen ruokaan, luontoon ja niiden yhteyteen. Kun näkee mistä ne oman lautasen perunat tulivat – ja etteivät ne ilmestyneet siihen ilman muutamia (hikisiä) työvaiheita – maistuu ruokakin astetta paremmalta. Itse kasvatetussa ruoassa on taikaa!

6) Palstalla voi käydä ihan muuten vaan. Tämä homma ei alussa nimittäin tullut mieleenikään; ajattelin että kasvimaalle mennään aina tekemään jotain. Sitten tajusin – fiksun äitini kahvittelukutsun kautta – että palstalle voi mennä vaan, juurikin vaikka kahville. Termarit ja taittotuolit vaan messiin ja tiluksille!

7) Käsien upottaminen multaan nyt vaan on niin hemmetin terapeuttista! Suosittelen testaamaan.

8) Kuten monessa asiassa, on palstaviljelemisessäkin juurikin se suunnittelu- ja fiilistelyvaihe vähintään yhtä ihanaa kuin sitten se varsinainen kasvukausi. Eli juurikin esimerkiksi se puutarhakaupoissa pyöriminen ja erilaisten tuotteiden sekä välineiden hypistely – ihan parasta!

9) Palstalla ollessa saa kokea mahtavia onnistumisen hetkiä. Varsinkin itseni kaltainen viljelä-untuvikko kokee jo yhdenkin pienen yrttipuskan istuttamisesta ja kukkien siementen kylvämisestä suurta ylpeyttä.

10) Jos olet kuten meikäläinen, eli tavallaan haaveilet maalaiselämästä mutta kuitenkin rakastat myös kaupunkia – voi palsta olla juurikin oikea juttu juuri sinulle. Suosittelen testaamaan – mutta varoitus: palstaviljely voi aiheuttaa vakavaa riippuvuutta jatkuvaan ulkona olemiseen sekä jo edellä mainittuihin puutarhakauppoihin liittyen.

 

 

Kevät, TUU SIIS JO! Pitäis päästä pikku hiljaa sinne multapussien pariin ja maata kuopsuttelemaan.

Ei malttaisi odottaa – hii!