Browsing Category

Tyyli

Äitiys Tyyli

Äitiys varasti hehkuni

tammikuu 12, 2018

Pitkään mietin kirjoitanko tästä aiheesta ollenkaan. Kaipa sitä peruspositiivisena ihmisenä vähän jännittää omien hieman negatiivisempien sävyjen esittelyjä näin ”julkisesti”, mutta here it goes, kaikesta huolimatta. (Rehellisyys kunniaan on kyllä aidosti tärkeä mantra – ihan erityisesti äitiysasioissa.)

Olen aika moneen otteeseen viime aikoina miettinyt äitiyttä suhteessa omaan tyyliini ja ulkonäköön. Ja huomio, huomio: ulkonäöllä en tässä tarkoita mitään tiettyyn muottiin mahdutettua lookia tai puhu paineista, joita kannetaan muiden ihmisten odotusten painaessa harteita.

Nyt puhun siitä fiiliksestä kun tuntuu, että oma sisäinen ja ulkoinen maailma kohtaavat. Sillä ei hemmetti, että kaipaan sitä oloa!

Sillä vaikka äitiys onkin tuonut sisäiseen maailmaani roppakaupalla lisää viisautta ja hehkua – on peiliin katsoessa välillä tunne, etteivät nämä positiiviset muutokset heijastu millään lailla ulkoiseen habitukseeni.

Kaikki pienten lasten äidit varmasti tietävät tunteen, kun ei vaan ehdi. Monina päivinä kun ei vain yksinkertaisesti ole aikaa föönata hiuksia kunnolla, lakata rapistuneita kynsiä uusiksi, rasvata kuivia kinttuja saatika tehdä jotain aivan radikaalia kauneusoperaatiota – kuten vaikkapa sheivata sääriä tai kuoria kasvojen ihoa. Kauneustoimenpiteiden puutostilojen lisäksi on ainakin itselläni se tunne, että vaatekaapinkin sisältö pitäisi päivittää. Mutta missä välissä?

Ja kyllä, tiedän että todellinen kauneus kumpuaa sisältä ja silleen – mutta ollaanpas nyt rehellisiä: mitä pahaa siinä on jos kaipaisi elämäänsä vähän lisää valokynää ja oikeasti mietittyjä asukokonaisuuksia? Sillä olen sitä mieltä, että omannäköinen tyyli on  mahtava asia olla olemassa – jos se siis on itselle voimaa sekä iloa elämään tuova asia. Ja itselleni tyyli ja sillä leikittely on juurikin tälläinen energianlähde. Tai siis oli.

Ikävöin aikaa, jolloin käytin valtavia määriä rannekoruja käsissäni. Päiviä, joina vielä ehdin tehdä meikin johon kuului ripsarin ja meikkivoiteen lisäksi muutakin, kuten vaikkapa eyelinerit. Eniten kaihoan ”aikaisemman elämäni” vaatehetkiä.

Olen nimittäin huomannut välillä (vahingossa) tuijottavani haikein silmin naisia (pahoittelut jos joku on huomannut friikin tuijotukseni! Ottakaa se kehuna!), joilla on upeat asukokonaisuudet. Kokonaisuuksilla tarkoitan lookeja, jotka siis näyttävät juuri sopivalla tavalla huolettoman mietityiltä eivätkä aamupuuron keiton ohessa vaatekaapin sekavuudesta yhteen heitetyiltä vaatekappaleilta.

Ironista tässä koko hommassa on tosiaan se, että sisäisesti olo tuntuu usein paljon hehkuvammalta kuin ennen äidiksi tuloa. Itsetuntoni on noussut taivaisiin aiempaan verrattuna ja yleisesti ottaen pidän itseäni kaikin puolin hyvänä tyyppinä. Mutta miten tämän fiiliksen saisi välitettyä omaan ulkokuoreen asti? Tai siis: mistä sen ajan repisi, jonka suojissa voisi taas vähän fiilistellä koruja, värikkäämpiä vaatteita ja kevätkauden uusia luomumeikkejä?

Tällaista täällä tänään mietin, toppahousut koiralenkin jäljiltä jalassa ja tukka likaisena. Sillä vaikka #momlife onkin oikeasti elämäni parasta aikaa, on se tehnyt tyylilleni aika lailla hallaa.

Mutta tässäkin jutussa ei oikeastaan, tosiaankaan, ole kyse siitä miltä näytän muille tai maailmalle. Ikävöin ulkoisten statusasioiden sijaan tyyliäni siksi, että koen olevani sisältä paljon säihkyvämpää kamaa kuin mitä toppatakkiin ainaisesti verhoutunut ulkokuoreni antaa ymmärtää.

 

Ehkäpä vuosi 2018 voisi olla uuden säihkeen vuosi?

 

Joulu Tyyli

Pihapolun joulukalenteri, luukku 15

joulukuu 15, 2017

Tämän päivän luukun myötä alkuun juttua siitä, miksi halusin tämän kalenterin luoda juuri sellaiseksi mitä se on.

Ensinnäkin: kaikki kalenterin jutut ovat läpäisseet oman, eiturhakkeita-tutkani. No okei okei, jos nyt on todella ei-materialistinen ja haaveilee maailmasta jossa kukaan ei ostaisi mitään – niin tuolloin varmasti voisi väittää kaiken uuden tavaran olevan turhaa. Jos nyt kuitenkin pidetään tietyt realiteetit mielessä ja ajatellaan, että halutaan elää tässä nykymaailmassa  ja samalla hioa niitä omia valintoja ja ostotottumuksia piirun verran paremmaksi – niin tämä on juuri se asia, johon liittyen toivoisin voivani tuoda teille inspiraatiota sekä synnyttää ajatuksia.

Paras tapa toteuttaa tämä toiveeni oli se, että valitsin ainoastaan tör-ke-än upeita brändejä mukaan kalenteriin. Halusin erityisesti tukea kotimaisuutta sekä tuoda esille brändejä, jotka toiminnallaan tekevät jotain, jonka itse koen merkitykselliseksi. Esimerkiksi aiemmin kalenterissa esillä olleet VAI-KØ ja Pana Chocolate ovat vain pari hyvää esimerkkiä tästä ”hyvää tekevästä” yrittäjyyden mallista – jota ah-niin-fanitan.

Tuotteiden ja palvelujen eettisyys ja ekologisuus ovat asioita, joihin nimittäin haluaisin itse omassa elämässäni panostaa paljon aiempaa enemmän jatkossa. Tämän kalenterin ylläreiden myötä toivon, että olen ainakin joissakin mielissä herätellyt ajatuksia siitä, minkälaisia yrityksiä ja asioita haluaa omalla ostovoimallaan tukea.

Ainakin eilen saamani (ihanan!) viestin perusteella tuntuu siltä, että olen tässä jo onnistunut. Koen että jos yksikin ihminen kokee saavansa blogistani irti jotain, jonka myötä hän tekee uudenlaisia, vähän parempia valintoja arjessaan – niin tuolloin voin vetää kunnon voitontanssit. Ja nyt kun hiljattain sain tämän mahtavan mailin (jossa kiiteltiin blogiani siitä miten se saa miettimään omia valintoja ja tekemään positiivisia muutoksia niihin liittyen) niin vitsit että tulin onnelliseksi. Siis todella, aidosti onnelliseksi. (Ja toki sheikkailin menemään myös ne happy dancet mailin luettuani.)

Sillä siksi tätä hommaa oikeasti teen  (sen lisäksi toki, että rakastan kirjoittamista): jotta voisin tehdä jotain (pientäkin) hyvää omilla toimillani ja samalla tuoda ympärilleni positiivista fiilistä, hehkua ja iloa. Ja ihan sama kuinka siirappiselta tuo lause kuulostaa – se nyt vaan on suurin unelmani ja tavoitteeni. Uskon myös vakaasti, että eettisyys ja vihreät arvot tulevat olemaan nykyhetkeäkin enemmän sitä kuuminta hottia ja trendikkäintä valuuttaa tulevaisuuden maailmassa.

Kaikista näistä syistä haluan edellä mainittuja arvoja tuoda blogin kautta esille – ja samalla, oman toimintani myötä edistää hyvien tyyppien sekä brändien menestystä.

Ja nyt, paatospuheeni jälkeen, päivän luukun sisällön paljastus! Tämän päivän hehkuvan upea jouluylläri on LIIA Jewelleryn Himmeli-riipus. Koru on alusta loppuun suomalaista käsityötä: sen on valmistanut LIIAn puikoissa korutaikojaan tekevä Laura Ikonen.

LIIAn korujen kantaviin ajatuksiin kuuluu kestävä muotokieli, ja sitä löytyy ehdottomasti myös tästä simppelin kauniista riipuksesta. Lisäksi itse tykkään fiilistellä sitä ajatusta, että LIIAn korut valmistetaan suloisessa Tammisaaren kaupungissa. On kyllä oikeasti makea fiilis ajatella, että Wow, oikeasti tiedän – tarkalleen – missä ja kenen toimesta tämä koru on tehty.

Laura kertoo työstään LIIAn superbossina ja korusuunnittelijana näin:

”Rakastan uusien korujen suunnittelua. Inspiraatio kumpuaa milloin mistäkin, usein hyvinkin arkisista asioista tai joskus materiaali ja sen ominaisuudet inspiroivat itsessään ja haastavat kokeilemaan mihin kaikkeen materiaali muotoutuukaan. Haluan suunnitella ja valmistaa koruja jotka kestävät aikaa, niin fyysisiltä ominaisuuksiltaan kuin designiltaankin. Paras palkinto työstäni on kun näen koruni onnellisen käyttäjän yllä.

And now the best part – joku teistä saa pian itselleen oman Himmeli-riipuksensa!

Eli: kommentoimalla tätä postausta osallistut arvontaan jossa arvotaan yksi ihanainen Himmeli-riipus – aikaa on tänään 23:59 saakka. Lycka till kaikille arvontaan osallistujille!

Eilisestä luukusta löytyi CocoVi:n ihana tuotepaketti – sen voitti itselleen nimimerkki Kira. Onnea!