Browsing Category

Tyyli

Eettisyys Ekologisuus Tyyli

Vaatekaapin uudistus – part 1

huhtikuu 24, 2018

 

On aika sukeltaa aiheen pariin, joka on jo pitkään pyörinyt mielessä.

Se liittyy asiaan, joka koskettaa meitä kaikkia: vaatteisiin.

Vaikkei olisikaan millään tasolla kiinnostunut vaatteista tai muodista, on kuitenkin suhteellisen epätodennäköistä etteikö sitä kuitenkin käyttäisi jonkinlaisia vaatteita, päivittäin. (ellei sitten elele nudistirannalla tai muuta mukavaa)

Joten: oletko miettinyt, minkälaisia vaatteita oikeastaan päällesi pistät aamuisin?

Minä olen – ja on kyllä suoraan sanoen ahdistanut!

En nimittäin todellakaan omista mitään täydellistä, eettistä sekä ekologiset arvot mielessä suunniteltua vaatekaappia. Omani on tällä hetkellä enemmänkin mallia tällainen-olin-joskus, sillä uusia vaatteita en ole juurikaan ostanut raskauden ja lapsen syntymän jälkeen. Shoppailuni olen aiemmin tehnyt lähinnä ihan ”normiketjuissa” sekä nettikaupoissa.

Nyt tekisikin mieli uudistaa tyyliä siihen suuntaan, jonka koen nykyisessä fiiliksessäni omakseni – mutta en kuitenkaan halua enää ”vain ostella” vaatteita kuten ennen. Tietoisuus vaatehankintojen ympäristövaikutuksista sekä myös niiden eettisyydestä – liittyen esim. valmistusmaahan sekä -oloihin – kolkuttelee mielessä. Samalla olen kuitenkin edelleen se tyttö, joka aidosti rakastaa kauniita esineitä, värejä ja materiaaleja. Olen se tyttö, joka käveli aikanaan tarhaan äidin korkkareissa – koska niitä niin rakasti.

Miten siis yhdistää nämä kaksi maailmaa – eettinen ja esteettinen?

Ääripäät eivät ainakaan tunnu tässä asiassa lainkaan omilta; en halua verhoutua pelkkään sammaleeseen ja kuusenhavuihin ollakseni mahdollisimman ympäristöystävällinen – mutten myöskään halua luopua rakkaudestani kauniisiin vaatteisiin, väreihin ja materiaaleihin.

En ole vielä keksinyt ratkaisua tähän dilemmaan, mutta ensimmäiset askeleet kohti parempaa vaatekaappiani – ne ovat jo mielessä.

Aion ottaa tämän kevään sekä kesän harrastukseksi kirppikset sekä second hand -putiikit. Haluan katsoa, helpottuisiko löytöjen tekeminen kunhan vain kävisin näillä käytettyjen vaatteiden keitailla tarpeeksi usein. Eli toisin sanoen: aion ottaa haltuun itselleni tähän saakka hieman haastavalta tuntuneen kirppishaukan elämän ja käydä läpi Helsingin (ja muunkin Suomen!) kirpputorien tarjontaa. Tästä seuraa sitten raporttia niin blogiin kuin Instagramin puolellekin.

Kirpputorilaiffin lisäksi aion myös tutustua eettisiin vaatebrändeihin (joita esim Weecos on pullollaan) ja muihin muotialaa parempaan suuntaan muokkaaviin tahoihin, kuten vaikkapa Vaatevallankumoukseen – joka on muuten parhaillaan käynnissä.

 

Joten: paremman muodin puolesta – kohti kevättä, kirppiksiä ja vaatekaapin uutta elämää!

 

Äitiys Tyyli

Äitiys varasti hehkuni

tammikuu 12, 2018

Pitkään mietin kirjoitanko tästä aiheesta ollenkaan. Kaipa sitä peruspositiivisena ihmisenä vähän jännittää omien hieman negatiivisempien sävyjen esittelyjä näin ”julkisesti”, mutta here it goes, kaikesta huolimatta. (Rehellisyys kunniaan on kyllä aidosti tärkeä mantra – ihan erityisesti äitiysasioissa.)

Olen aika moneen otteeseen viime aikoina miettinyt äitiyttä suhteessa omaan tyyliini ja ulkonäköön. Ja huomio, huomio: ulkonäöllä en tässä tarkoita mitään tiettyyn muottiin mahdutettua lookia tai puhu paineista, joita kannetaan muiden ihmisten odotusten painaessa harteita.

Nyt puhun siitä fiiliksestä kun tuntuu, että oma sisäinen ja ulkoinen maailma kohtaavat. Sillä ei hemmetti, että kaipaan sitä oloa!

Sillä vaikka äitiys onkin tuonut sisäiseen maailmaani roppakaupalla lisää viisautta ja hehkua – on peiliin katsoessa välillä tunne, etteivät nämä positiiviset muutokset heijastu millään lailla ulkoiseen habitukseeni.

Kaikki pienten lasten äidit varmasti tietävät tunteen, kun ei vaan ehdi. Monina päivinä kun ei vain yksinkertaisesti ole aikaa föönata hiuksia kunnolla, lakata rapistuneita kynsiä uusiksi, rasvata kuivia kinttuja saatika tehdä jotain aivan radikaalia kauneusoperaatiota – kuten vaikkapa sheivata sääriä tai kuoria kasvojen ihoa. Kauneustoimenpiteiden puutostilojen lisäksi on ainakin itselläni se tunne, että vaatekaapinkin sisältö pitäisi päivittää. Mutta missä välissä?

Ja kyllä, tiedän että todellinen kauneus kumpuaa sisältä ja silleen – mutta ollaanpas nyt rehellisiä: mitä pahaa siinä on jos kaipaisi elämäänsä vähän lisää valokynää ja oikeasti mietittyjä asukokonaisuuksia? Sillä olen sitä mieltä, että omannäköinen tyyli on  mahtava asia olla olemassa – jos se siis on itselle voimaa sekä iloa elämään tuova asia. Ja itselleni tyyli ja sillä leikittely on juurikin tälläinen energianlähde. Tai siis oli.

Ikävöin aikaa, jolloin käytin valtavia määriä rannekoruja käsissäni. Päiviä, joina vielä ehdin tehdä meikin johon kuului ripsarin ja meikkivoiteen lisäksi muutakin, kuten vaikkapa eyelinerit. Eniten kaihoan ”aikaisemman elämäni” vaatehetkiä.

Olen nimittäin huomannut välillä (vahingossa) tuijottavani haikein silmin naisia (pahoittelut jos joku on huomannut friikin tuijotukseni! Ottakaa se kehuna!), joilla on upeat asukokonaisuudet. Kokonaisuuksilla tarkoitan lookeja, jotka siis näyttävät juuri sopivalla tavalla huolettoman mietityiltä eivätkä aamupuuron keiton ohessa vaatekaapin sekavuudesta yhteen heitetyiltä vaatekappaleilta.

Ironista tässä koko hommassa on tosiaan se, että sisäisesti olo tuntuu usein paljon hehkuvammalta kuin ennen äidiksi tuloa. Itsetuntoni on noussut taivaisiin aiempaan verrattuna ja yleisesti ottaen pidän itseäni kaikin puolin hyvänä tyyppinä. Mutta miten tämän fiiliksen saisi välitettyä omaan ulkokuoreen asti? Tai siis: mistä sen ajan repisi, jonka suojissa voisi taas vähän fiilistellä koruja, värikkäämpiä vaatteita ja kevätkauden uusia luomumeikkejä?

Tällaista täällä tänään mietin, toppahousut koiralenkin jäljiltä jalassa ja tukka likaisena. Sillä vaikka #momlife onkin oikeasti elämäni parasta aikaa, on se tehnyt tyylilleni aika lailla hallaa.

Mutta tässäkin jutussa ei oikeastaan, tosiaankaan, ole kyse siitä miltä näytän muille tai maailmalle. Ikävöin ulkoisten statusasioiden sijaan tyyliäni siksi, että koen olevani sisältä paljon säihkyvämpää kamaa kuin mitä toppatakkiin ainaisesti verhoutunut ulkokuoreni antaa ymmärtää.

 

Ehkäpä vuosi 2018 voisi olla uuden säihkeen vuosi?